Terhi Källi haluaa tulevaisuuden työmatkaliikenteen hoituvan lähijunilla ja rahtiliikenteen kumipyörillä

0
Terhi Källin mielestä vt 9:n parantaminen vahvistaisi koko maakunnan elinvoimaa.

AURA. Kunnanjohtaja Terhi Källin mielestä liikenteen ideaalitilanne olisi sellainen, jossa Aurasta Turkuun suuntautuva työmatkaliikenne sujuisi pääasiassa lähijunilla ja rahtiliikenne rullaisi ajanmukaiseksi parannetulla valtatie 9:llä.

Lähijunaliikenteestä Källi kertoo aistivansa suotuisia tuulia. Varsinais-Suomen sekä Pirkanmaan liitot jäsenkuntineen tekevät sen tiimoilta selvitystyötä, ja rautatiealalle ilmestyneet uudet yritykset ovat osaltaan panneet vauhtia rattaisiin. Tehtynä on jo aikataululaskelmia, joiden perusteella lähijunan matka-aika Aurasta Turkuun olisi 23 minuuttia.

Tampereen seudulla kokeillaan lähijunaliikennettä ja Källin tietojen mukaan sen aloittaminen on kaluston puolesta mahdollista Varsinais-Suomessakin. Mikäli rahoituspäätökset hoituisivat nopeasti, lähijunat saattaisivat liikennöidä Aurasta Turkuun jo kahden–kolmen vuoden kuluttua.

Källi toteaa, että lähijunaliikenne vaatisi Auran keskustarakenteen tiivistämistä ja sisäisten yhteyksien kehittämistä; palveluliikennettä, uusia pyöräteitä sekä parkkipaikkoja junapysäkin läheisyyteen.

Lähijunaliikenteen myötä Auran vetovoima kasvaisi. Lisäksi se helpottaisi nuorten kulkemista Turun sekä Loimaan oppilaitoksiin ja auttaisi heitä asumaan jatkossakin kotiseudullaan.

Lähijunakysymysten ohella Källi pitää tärkeänä linja-autovuorojen kehittämistä ja Föli-joukkoliikenteen laajentamista.

Rekkaliikenne on yrityksille elinehto

Maantieliikenteen näkymistä Terhi Källi on syvästi huolissaan. Jos ne eivät parane, rekkaliikenteestä riippuvaiset yritykset siirtyvät muualle ja työpaikat uhkaavat vähetä Aurasta. Esimerkiksi Lietoon muuttava Aurajoki Oy ilmoitti, että sen lähtöpäätökseen vaikutti logistiikka.

Källi tietää muidenkin yritysten käyvän samanlaisia pohdintoja. Ne harmittelevat ysitien jälkeenjääneisyyttä.

–Rekalla ei ole helppo kääntyä Aurasta valtatielle, Källi huokaa.

Henkilökohtaisesti hän sanoo kummeksuvansa valtiovallan haluttomuutta investoida Turun ja Tampereen väliseen valtaväylään, kun taas Tampereen ja Jämsän sekä Tampereen ja Hämeenkyrön osuuksille on tehty suuria parannustöitä.

Kunnanjohtaja muistuttaa valtatie 9:n olevan keskeinen huoltovarmuusreitti, jonka päässä on satamia sekä lentokenttä. Kaiken lisäksi maailmanpoliittinen tilanne näyttää siltä, että rahtiliikenne kääntyy länsivoittoiseksi ja sitä valtatie palvelee.

–Tuoreen tiedon mukaan maakuntaliitto on nimeämässä valtatie 9:n korjaustarpeita liiton tuleviin hallitusohjelmatavoitteisiin. Maakuntatasolla tarpeet siis tunnustetaan, mutta kunpa ne vielä kuultaisiin valtakunnantasolla, Källi sanoo.

Maakunnallinen ponnistus

Terhi Källi ei halua ysitien parannustöitä koskevien suunnitelmien vanhentuvan toistamiseen. Hänen mielestään vähintäänkin ohituskaistaparit tulisi saada aikaiseksi mahdollisimman pian.

Tärkeinä hän pitää myös valtatie 41:n kääntämistä Auraan suunniteltuun eritasoliittymään sekä leveäkaistatien muuttamista nelikaistaiseksi. Mitään näistä ei ole kirjattu valtakunnalliseen Väyläverkon investointiohjelmaan, joka ulottuu vuoteen 2030.

Lähijunaliikenteen aloittamisen ja ysitien parantamisen tulisi Källin mielestä olla koko maakunnan yhteisiä tavotteita. Yksittäisten kuntien mahdollisuudet vauhdittaa tämän mittaluokan liikenneasioita ovat hänen mukaansa vähäiset.

Källin mukaan keveämpiäkään liikennehankkeita ei sovi unohtaa. Petrattavaa hän näkee etenkin Auran pyörätieverkostossa. Omana lukunaan kunnanjohtaja pitää kirkolle johtavaa Turuntietä. Sekin on päässyt paikoin luvattoman huonoon kuntoon.

 

 

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here