Sain vahingossa ansiottoman arvonnousun. Eräs lukija luuli, että olisin jonkin sortimentin luontotietäjä, kun tuppaan yleensä pyörittämään Lukijoiden kuvat -palstaa. Pakko kai se on vähitellen tunnustaa: minusta ei saa juuri minkäänlaista apua lajien tunnistamiseen. Kuulun niihin bongareihin, jotka tunnistavat neljä lintulajia: pikkulinnun, petolinnun, vesilinnun ja Angry Birdin.
Lukijoiden kuvat -palstasta kaikki kunnia kuuluu lukijoille itselleen. Oma panokseni on aika pitkälti se, että painelen ansiokkaasti näppäimiä Ctrl+C ja Ctrl+V. Ja jos epäusko iskee, katson Googlesta.
Heiveröinen lajituntemus on ajoittain vähän noloa. Huomasin nimittäin pari viikkoa sitten, että Viikkolehden toimitilojen kylkiäiseksi on ilmeisesti tullut uusia asukkaita: joku lintu pälyili minua kiukkuisesti seinustalle ripustetun linnunpöntön vieressä, kun parkkeerasin autoni sen alapuolelle. Olin jo intoa piukassa kertomassa asiasta työkavereille, kunnes aloin miettiä, oliko tuima tuijottelija todellakin varpunen. Lintu oli sellainen ruskea ja yleisen näköinen, mutta varpusta tummempi ja pyöreämpi. Ja oliko se edes pesää vartioimassa. Ehkä se muuten vaan oli huonolla tuulella.
Googlettelin pikkulintuja, ja oivalsin linnun muistuttavan eniten rautiaista. Ja nyt minun lienee parasta pitää suu supussa, koska Wikipedian mukaan rautiainen elelee havumetsän siimeksessä ja on arka lintu – eli tuskin kaipaa paikallismediankaan huomiota.
Huomaan kuitenkin, että Lukijoiden kuvat -palstaa hoidellessa oma lajituntemus on sen verran kohentunut, etten enää väitä ihan jokaista varpuslintua varpuseksi. Melkoista edistystä!
Yleensä kaikki palaute, jota Lukijoiden kuvat -palstasta tulee, on positiivista. Tosin viime talvena joku murahti, miksi me sellaisia julkaisemme: ”Tuollaistahan näkee kuka tahansa, kun katsoo ulos ikkunasta”, lukija kirjoitti. Murisija oli mukavan ärhäkkä, mutta väärässä. Mielelläni itsekin katselisin työhuoneeni ikkunasta mustarastaita, omenankukkia, saukkoja, perhosia, rentukoita, suopursuja ja tunnelmallisia iltaruskoja, mutta jostain syystä sälekaihtimien rakosista pilkottaa lähinnä asvalttia.
Harmittaa, etten tajunnut tarkistaa murisijalta, missä hän itse mahtaa asustaa; hänen ikkunastaan avautuvat näkymät olisivat nimittäin lehtijutun väärtti.
Mutta siitäkin huolimatta palaute on aina tervetullutta – tai melkein aina. Joku lintu on nimittäin käynyt eilen antamassa palautetta ja kakannut autoni oveen. Luulen kyllä tietäväni, kuka oli asialla.
tuottaja
Sirpa Virtanen
sirpa.virtanen@avl.fi