Raikon marjatilan uusi isäntä investoi kasvihuoneisiin

0
Raikon marjatilaa pyörittävällä Juho Raikolla on apunaan kymmenen kausityöntekijää sekä viisi myyjää. Joukkoon tarvittaisiin vielä pari kausityöntekijää.

PÖYTYÄ/Ihava. Raikon marjatilan ohjakset hiljattain ottanut Juho Raiko, 29, on tyytyväinen, kun marjoja saadaan viimeinkin suurissa määrin Turun kauppatorille, Riihikosken Salen luo ja tietysti myös tilamyyntiin.

Kauppakorkeakoulusta pankkitöihin ja niistä sukupolvenvaihdoksen myötä kotitilalleen marjanviljelijäksi päätynyt Raiko kertoo alun olleen hankala. Hän investoi talvella uusiin kasvi- ja kausihuoneisiin, joiden kokoamisen oli määrä hoitua kahden rakennuskokemusta omaavan ukrainalaisen kanssa.

Ensimmäisten kehikoiden pystytykset helmikuun pakkasissa sujuivat hienosti, mutta sitten Venäjä hyökkäsi ja rakennustöissä ahertanut ukrainalainen haki perheensä Suomeen turvaan. Sen tehtyään hän lähti isänmaansa palvelukseen. Toinenkin töihin lupautunut ukrainalainen päätyi sotimaan.

Raiko jatkoi yksin ja sai apua kavereiltaan. Hän kiittelee kärsivällisyydestä myös tyttöystäänsä, joka joutuu seuraamaan marjayrittäjän ympärivuorokautista työntekoa.

Maku punnitaan torilla

Pitkälti omin voimin tehdyn uurastuksen myötä rakennuskustannukset jäivät kohtuullisiksi. Alkuperäinen aikataulu venahti parilla viikolla, mutta siitä huolimatta Juho Raiko sai poimia ensimmäiset uusissa huoneissa kypsyneet mansikat lakkiaisjuhliin.

Huonepinta-alaa on nyt 4 000 neliömetriä, josta 3 600 neliötä on rakennettu viime keväänä. Sitä ennen Raikolla oli kaksi 200 neliön koehuonetta.

Huoneista kaksi on tuplamuovilla varustettuja kasvihuoneita. Ne on varustettu ilmapumpuilla, jotka pitävät eristeinä toimivat seinämien ilmataskut pulleina. Kausihuoneiden rakenne on keveämpi. Niissä on ainoastaan yksi muovikerros.

Tuntuvan osan investoinnista lohkaisi kastelujärjestelmä. Entiseen rekan perävaunuun rakennettu kastelukeskus sekoittaa lammesta pumpattavaan veteen halutun määrän ravinteita ja huolehtii itse kastelusta.

Raiko päätti panostaa tekniikkaan oikein kunnolla. Kastelulla kun on suuri vaikutus mansikan makuun ja laatuun.

– Tuottamamme marjan on oltava parasta mahdollista. Torimyynti on siitä armotonta, että tyytymätön asiakas menee heti toisille kojuille, yrittäjä selittää.

Kasvihuoneet lämpiävät öljyllä. Raiko on laskenut, että se on nykyiselläkin polttonesteen hinnalla järkevä ratkaisu lämpökeskusinvestointiin verrattuna. Hän on tosin varautunut siihen, että lämmitys on mahdollista muuttaa vaikkapa haketoimiseksi.

Avomaan pääsato kypsyy pian

Juho Raikon isä Petteri Raiko , 62, lupaa opastaa poikaansa pahimpien sudenkuoppien yli. Äskettäin tehty sukupolvenvaihdos koskee marjanviljelyä. Petteri Raiko jatkaa vielä hetken muun viljelytoiminnan pyörittämistä.

Marjatilalla on peltoalaa vain 35 hehtaaria, mikä osaltaan pakotti keksimään uusia ratkaisuja. 1950-luvulla alkaneen avomaaviljelyn myötä mansikka ei enää kasva pelloilla yhtä tehokkaasti kuin ennen. Sen sijaan kasvi- ja kausihuoneissa marjat istutetaan kasvuturpeeseen, jossa riittää potkua.

Avomaa- ja kasvihuoneviljelyn suurimmaksi eroksi Raikot nostavat herkkyyden. Avomaalla ongelmat on yleensä mahdollista korjata, kun kasvissa näyttää olevan jokin pielessä. Sisätiloissa ja optimiolosuhteissa peli menetetään todella nopeasti, mikäli kasveista löytyy silmämääräisesti tarkasteltuna jotakin vikaa.

– Marjojen optimiolosuhteet ovat optimaalisia myös taudeille ja tuholaisille, Juho Raiko sanoo.

Viimeksi mainittuja hän torjuu kemiallisten aineiden sijaan tuholaispunkkien avulla. Ne ovat kasvihuoneiden ”hyviksiä”, jotka pistelevät poskeensa kasvien vaurioittajia.

Raikon tavoitteena on, että huoneista tulee marjaa lokakuulle saakka. Avomaaviljelyäkään hän ei aio lopettaa. Avomaalla kypsyvän mansikan satokausi on tänä vuonna pari viikkoa jäljessä tavanomaisesta.

Raiko ennustaa avomaamansikan pääsatokauden osuvan kesä–heinäkuun taitteeseen. Silloin kannattaa hankkia pakastukseen päätyvät marjat.