AURANMAA. Suunnittelija Arto Hautala on laatinut Kosken, Marttilan ja Liedon kuntien alueella oleviin Paimionjoen koskiin tekniset kunnostussuunnitelmat.
Itse kunnostustyöt käsittäisivät tukinuittoon sekä myllytoimintaan tehtyjen ja sittemmin tarpeettomiksi jääneiden rakenteiden poistamista. Samalla koskiin palautettaisiin niistä perattua kiviainesta. Kaikki kulttuurihistoriallisesti arvokkaat erityisrakenteet tultaisiin Hautalan mukaan säilyttämään nykyisellään.
Ihmisen muovaamissa koskissa vesi syöksyy eteenpäin kapeissa ja syvissä ränneissä.
– Kun perkuukivikkoja puretaan ja koskia ennallistetaan, vesi levittäytyy uudella tavalla. Se taas kohentaa maisemaa ja parantaa vesiluonnon tilaa, Hautala selittää.
Hän muistuttaa koskien olevan luonnollisia vedenpuhdistamoita. Ne hapettavat kivien väleissä pyörteilevää vettä. Luonnollisessa tilassa olevissa koskissa viihtyy myös monipuolinen eliöstö, joka omalta osaltaan puhdistaa vettä hyödyntämällä virran kuljettamaa orgaanista ainetta.
Keskeinen kunnostustoimista hyötyvä joukko on kalat. Merellisten vaelluskalojen pääsyä Kosken ja Marttilan maisemiin kaavaillut kunnostustyöt eivät edesauta, sillä joen alajuoksulla on vielä monia esteitä.
– Monet paikallisemmat ja tavanomaiset koskissa viihtyvät kalalajit hyötyvät kunnostuksesta. Toisaalta taimenkannankin elvyttäminen on jo periaatteessa mahdollista, koska osa poikasista ei lähde merivaellukselle, vaan jää jatkamaan elämäänsä jokeen, Hautala selittää.
Valtiolla on osallistumisvelvoite
Koskien kunnostus- ja ennallistamistoimien rahoittamiseksi on saatavilla harkinnanvaraisia avustuksia.
– Paimionjoen kohdalla on osaltaan kyse uittoperkausten entisöinnistä. Tällaisissa tapauksissa on katsottu, että valtiolla on velvoite olla mukana ennallistamistoimissa. Siten voisi kuvitella, että kunnostuksiin olisi saatavissa aika hyvät avustukset, Arto Hautala sanoo.
Hän arvioi, että 11 kosken kunnostuskustannus olisi reilut 100 000 euroa.
– Eli noin 10 000 euroa per koski ja jos siihen saisi 50 prosentin tuen, kunnille tai muille rahoituksen hakijoille ei jäisi paljonkaan omarahoitusosuutta, Hautala laskelmoi.
Aloitus ehkä 2 vuoden päästä
Etenemisaikataulu riippuu muun muassa siitä, edellyttääkö vesivalvontaviranomainen kunnostustöihin vesilain mukaisen luvan.
Mikäli lupa vaaditaan, aluehallintovirasto voisi Arto Hautalan mukaan päästä käsittelemään sitä ensi vuoden puolella. Myös kaikkia kunnostuskohteiden rantojen omistajia tulee kuulla ennen kunnostustöiden aloittamista. Varsinaiset työt saattaisivat alkaa parin vuoden päästä.
Kunnostustoimet hoituvat pääasiassa tavanomaisen kaivinkoneen avulla. Töiden yhteydessä koskiin tuodaan jonkin verran taimenelle sopivaa kutusoraa.
Kunnostussuunnitelmat koskevat seuraavia koskia: Karjakoski, Karjakosken alapuoleinen koski, Tuimalankoski, Patakoski, Koivukylänkoski, Purhalankoski, Krouvinkoski, Palaistenkoski, Koskenpäänkoski, Eurankoski ja Killalankoski.
Kunnostussuunnitelman tilaajia ovat Kosken, Marttilan ja Liedon kunnat sekä Paimionjoki-yhdistys ry.
Arto Hautala esittelee koskien kunnostussuunnitelmia Marttilan kunnantalolla keskiviikkona 22.6. kello 17.30. Loppuillasta on mahdollisuus tutustua Marttilan Krouvinkoskeen.