Veiviä ja leppäkeihästä

0

Tuskin on jääkiekon MM-kultahuuma ehtinyt yhtään haihtua, kun jo uutta ja voittoisaa kisakarnevaalia pukkaa tarjolle Suomen suloisessa suvessa.

Eukkoa kannetaan, saapasta ja veiviä heitetään sekä suolla pelataan palloa ihan porukalla. Kulkutaudin takia nämäkin kisat ovat levänneet pari vuotta telakalla. Erittäin paljon mahdollista, että taas Suomi voittaa ja paljon.

Vielä olisi kaikesta pikku riehakkuudesta päätellen ilmeistä tilausta ainakin yhdelle joukkuelajille. Koska jääkiekon MM-kulta herätti joissakin kansalaispiireissä polttavan tarpeen kiipeillä sähkötolppiin, patsaiden päälle ja keskeneräisten rakennusten katoille, niin kiipeilylajiin on ilmeistä lahjakkuutta. Tällainen ilmiö pitää hyödyntää.

Tosin saattaa olla, että jääurheilun maailmanmestaruuden hullaannuttamat kiipeilijät halusivat vain tiedottaa myös yläkertaan, kaikkein korkeimmalle taholle, että pieni Suomi todellakin voitti MM-kultaa Leijona-joukkueensa välityksellä. Hyvähän tuo, että tiedonvälityksestä pidetään tasapuolisesti huolta joka suuntaan.

Jätetään kiipeilyn MM-kisat silti tässä vaiheessa kisakautta vielä jalostumaan korkeampaan muotoonsa. Kyllä se siitä. Ihan ensiksi voisi elvyttää lumipallonheiton SM-kilpailut uuteen kukoistukseen Auranmaalla.

Heittäjien luvatussa maassa kun ollaan, niin Suomen Saappaanheittoliitto ry perustettiin 30 vuotta sitten. Tuolloinen työkaveri Riihimäellä oli lajista oitis sangen innostunut. Kilpamenestystäkin tuli, sillä hän nakkasi perinteistä nokialaista niin kauas, että MM-kulta heltisi vuonna 1994. Kyseinen viskaaja taitaa olla nykyään kansainvälisen saappaanheittoliiton puheenjohtaja.

Maatalousperinteestä piisaa paljon nakattavaa myös urheilupuolelle. Kangaslammilla heitetään lypsyjakkaraa, Kannonkoskella heinäseivästä ja Valtimon Karhunpään kylässä Valmetin veiviä. Silmämääräistä dopingvalvontaakin turvallisissa MM-kisoissa harjoitetaan. Veivinheiton maailmanennätys on komeasti 48 metriä vuodelta 2006.

Mitä olisi kesä ilman raikasta kulttuuria. Ei mitään. Tarinaniskennän SM-kisat käydään heinäkuussa Kärsämäellä.

Tapahtumien pahnan pohjimmaisena lepää itseoikeutetusti Puolangan pessimistipäivät, joita vietetään vuosittain tammikuun alusta joulukuun loppuun. Saattaa olla, että heinäkuun pääjuhlassa valitaan myös vuoden vätys, jollei sitten jätetä valitsematta.

toimittaja evp

Jorma Kaarto

jtkaarto@gmail.com