Mellilänjärven sinisyys hakee vertaistaan – Biologi selittää, mistä väri johtuu

0
Mellilänjärven uimarannalla kioskia hoitava Anni Koivula kertoo kirkkaan veden innostavan ihmisiä suppailemaan.

LOIMAA / Mellilä. Suuri osa Auranmaan vesistöistä on savisen ruskehtavia. Niihin verrattuna Mellilänjärvi on kuin syvänsininen jalokivi. Mellilän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Kauti arvelee tämän olevan syy siihen, miksi Mellilänjärven hiekkarannalla, kyläyhdistyksen hoitamalla saunalla sekä järveä kiertävällä kuntoradalla ja frisbeegolfradalla käy runsain mitoin väkeä. Kautin havaintojen mukaan järven suosio on ollut viime aikoina vahvassa kasvussa.

Täksi kesäksi kyläyhdistys hankki hiekkarannalle 18 aurinkotuolia. Kauti toivoo, että järven virkistyskäyttöä saadaan edelleen kehitettyä. Hän haaveilee valaistuksen rakentamisesta kuntoradalle, mikä kohentaisi etenkin hiihtomahdollisuuksia.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja kertoo pohtineensa selitystä järven syvänsiniselle sävylle ja on järkeillyt sen johtuvan hiekkapatjan suodattamasta pohjavedestä sekä syvyydestä. Enimmillään pinnalta pohjaan on 18 metriä. Polskivia lapsia varten rannalle on tehty matalahko allas.

Mellilänjärvi on muodostunut hiekkakuoppaan, joka viimeisteltiin tekojärveksi 2010-luvun kuluessa. Sen jälkeen rannoilla on alkanut kasvaa jonkin verran kaislaa, veteen on kulkeutunut puiden lehtiä ja lisäksi järvessä on runsas ahvenkanta. Kalakannan synnystä ei ole tarkkaa tietoa.

– Joku on saattanut istuttaa ahvenia, tai ne ovat voineet uida tulva-aikana luonnonojaa pitkin Niinijoesta, Kauti pohtii.

Näkyvyys vaihtelee

Vaikka Mellilänjärven vesi näyttää kirkkaalta, Forssan Seudun Sukeltajien puheenjohtaja Keijo Kuunilan mukaan se ei automaattisesti tarkoita hyvää näkyvyyttä pohjan tuntumassa.

Jokioisilla asuva Kuunila käy silloin tällöin sukeltamassa Mellilänjärvessä. Hän on huomannut, että toisinaan siellä on hyvä näkyvyys ja joskus se rajoittuu alle metriin.

– Pohjalla on jonkin verran humusta, hän sanoo.

18 metrin syvännettä Kuunila kuvailee kapeaksi ja pohjan yleisilmettä kumpuilevaksi. Keskisyvyydeksi hän arvioi 4–6 metriä.

Kuunila ei osaa antaa varmaa vastausta, mistä järven sinisyys johtuu. Hän kehottaa kysymään biologilta.

Laskuoja muuttaisi tilanteen

Yläneen luontokapinetin yleismiehenä tunnettu biologi Mika Lehto sanoo Mellilänjärven olevan suomalaisten järvien joukossa siinä mielessä poikkeuksellinen, ettei sinne laske ojia.

– Järvivedet ruskettuvat ennen muuta tehostuvan ojituksen seurauksena, Lehto selittää.

Ojat kuljettavat järviin runsain mitoin humusta sekä humusyhdisteitä, jotka syntyvät lahoavien kasvinosien hajotessa mikroskooppisiksi hiukkasiksi. Kasvinosista liukenee veteen humusaineita. Ne antavat vedelle ruskean värin.

Lehto selittää Mellilänjärven sinen kertovan puhtaasta pohjavedestä, joskaan humuspitoisiakaan järviä ei voi noin vain tuomita likaisiksi. Paikallinen esimerkki puhdasvetisestä humusjärvestä on suoalueelle syntynyt Savojärvi.

Lehdon arvion mukaan Mellilänjärvi säilyy sinisenä keitaana. Läheisestä metsästä kulkeutuvat kasvien osat tai kalat eivät rehevöitä järveä siinä määrin, että vesi tummenisi.

– Ainoastaan silloin Mellilänjärven väri voi muuttua, jos sinne tehdään laskuoja, Lehto toteaa.