Oripää on Varsinais-Suomen hyvinvointitilastojen kummajainen

0
Oripäässä huono-osaisuusindeksi on korkealla, vaikka työttömyys on vähäistä. Kuvassa on Oripään keskustaa.

AURANMAA. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto tarkasteli hiljan Varsinais-Suomen hyvinvointikertomusta 2021. Sen perusteella oripääläisten mielenterveys on hyvällä tolalla ja paikkakunnan syöpäindeksi on maakunnan alhaisin, mutta monet muut terveyteen vaikuttavat asiat näyttävät huolestuttavilta.

Oripääläisten hyvinvoinnin perustan pitäisi olla kunnossa, sillä kunnan työttömyysaste oli hyvinvointikertomusta tehtäessä maakunnan alhaisin, 4,3 prosenttia. Pöytyällä ja Koskella vastaava luku oli 7,3, Marttilassa 6,9, Aurassa 5,9, Liedossa 5,4 ja Loimaalla 8,2. Työttömyysasteen keskiarvo maakunnassa oli 9,9.

Hyvistä työllisyysnäkymistä huolimatta Oripään huono-osaisuusindeksi 93,3 oli muihin Auranmaan kuntiin verrattuna korkea. Koskella huono-osaisuusindeksi oli 90,5, Pöytyällä 88,3, Marttilassa 87,8, Aurassa 86,2, Liedossa 59,2 ja Loimaalla 139,4. Maakunnan keskiarvo oli 94,8.

Myös oripääläisten pienituloisuusaste oli ylhäällä. Varsinais-Suomessa pienituloisia oli eniten Turussa, Oripäässä, Loimaalla sekä Koskella ja vähiten Ruskolla, Maskussa, Liedossa sekä Nousiaisissa.

Monenlaisia vaivoja

Hyvinvointikertomuksessa oripääläiset ovat maakunnan sairastavuustilastossa kakkosena laitilalaisten jälkeen.

Laitilassa ikävakioiduksi sairastavuusindeksiksi laskettiin 110,3 ja Oripäässä 105,7. Marttilassa sairastavuusindenksi oli 101, Loimaalla 100,6, Pöytyällä 96,9, Koskella 95,7, Aurassa 94,1 ja Liedossa 82,6. Koko maan keskiarvo oli 100.

Sairastavuusindeksiin huomioitavia sairausryhmiä ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveysongelmat, tapaturmat ja dementia.

Oripää kuuluu hyvinvointikertomuksessa korkeimman indeksiluvun, 140–200, ryhmään aivoverisuonisairauksissa ja tuki- sekä liikuntaelinsairauksissa. Tapaturmien sekä sepelvaltimotaudin osalta Oripää asettui kolmanneksi ylimmälle indeksitasolle 110–120.

Marttilalaisilla ei ollut indeksilukujen valossa juurikaan sepelvaltimotautia, mutta heillekin sattui muihin maakunnan asukkaisiin verrattuna runsaasti tapaturmia. Myös tuki- sekä liikuntaelinsairaudet olivat Marttilassa yleisiä ja aivoverisuonitauti-indeksi nousi siellä korkeaksi. Koskella indeksit kohosivat naapurikuntien yläpuolelle ainoastaan sepelvaltimotaudin ja mielenterveysongelmien osalta.

Aurassa aivoverisuonitauti-indeksi oli reilusti koholla ja Pöytyällä ilmeni runsaasti tuki- ja liikuntaelinsairauksia, mutta muilta osin nämä kaksi kuntaa noudattelevat terveystilastoissa pitkälti maakunnallista keskiarvoa.

Tavoitteena kattava tilannekuva

Vuoden 2019 lopun tietojen mukaan Varsinais-Suomi lukeutuu maakunnaksi, jossa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on hieman alempi kuin maan keskiarvo. Kuntakohtainen vaihtelu on kuitenkin suurta. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen osoittautui huolestuttavaksi ilmiöksi erityisesti Pöytyällä, Uudessakaupungissa ja Marttilassa.

Alueellinen hyvinvointikertomus 2021 on kuvaus Varsinais-Suomen väestön hyvinvoinnin tilasta. Se laadittiin osana Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmistelua. Hyvinvointialueen edustajat muodostavat kertomuksen avulla tilannekuvaa väestön palvelutarpeista ja niihin vaikuttavista tekijöistä.