Talonpoikaishistoriaa kuvaavissa Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoissa suut ovat hymyssä ja tulevaisuus turvattu, kun laiho lainehtii täyteläisesti sadonkorjuun alla.
Nytkin Auranmaan satotilanne vaikuttaa hyvältä ainakin pariin viime vuoteen verrattuna. Siitä huolimatta murheita riittää. Keväällä arveltiin, että noususuuntaan kääntynyt viljan hinta auttaisi kompensoimaan kohonneita polttoaineiden ja varaosien hintoja sekä monia muita kuluja. Ennätyksellisesti kallistuneiden lannoitteiden toivottiin olevan kesään mennessä pahaa unta. Nyt viljan hinta on laskussa, kaikki muu on pysynyt kalliina ja monella on Matti kukkarossa.
Kautta aikain navetoista, sikaloista ja kanaloista on saatu edullista kasvuvoimaa, mutta karjatilojen kannattamattomuuden myötä kotikulmilta ammennetut lannoitteet uhkaavat käydä entistä harvinaisemmiksi.
Syystäkin tuottajien katseet ovat kääntyneet erinomaista tulosta takoviin kauppaketjuihin. Minkälaisia mahtavat olla tulevaisuudessa julkaistavat 2000-luvun alun maalaiselämää kuvaavat lastenkirjat? Esiintyykö niissä jalo kauppaketjujohtaja, joka maksaa riittävästi viljelijöiden tekemästä työstä ja huolehtii samalla maaseudun elinvoimasta sekä isänmaan huoltovarmuudesta.
Maailmasta on tullut monimutkaisempi paikka sitten Koiramäen aikojen, 1800-luvun, mutta kasvien kasvu noudattaa samoja perusperiaatteita kuin silloinkin ja tulevaisuuden turvaamiseksi on yhä tehtävä lujasti töitä.