LIETO/Tarvasjoki. Koivunalhon luomutilaa Tarvasjoella viljelevä Esa Heinonen sanoo Liedon maaseutupäällikön ja maaseutuasiamiehen satohavaintojen pätevän hänenkin pelloillaan. Kevät oli Heinosen mukaan kaikin puolin hyvä: maa muokkautui mallikkaasti eikä kylvöjä tarvinnut tehdä liian märkiin peltoihin.
Heinonen on kuullut, että joissain paikoissa vettä on satanut kesän mittaan runsaasti, mutta Tarvasjoen Kylänpääntien tuntumassa sademäärät ovat jääneet vähäisiksi. Kesäkuussa Koivunalhon mittariin kertyi 23 millimetriä ja heinäkuussa on satanut 31 mm, mikä tuntuu juuri ja juuri riittävän savimaalla. Esimerkkisi Oripäässä Ilmatieteen laitoksen avoimen datan sademittariin kertyi kesäkuussa 46,6 mm ja Yläneellä 32 mm.
– Ehkä nyt aletaan olla siinä pisteessä, ettei vedestä ole meille enää niin suurta hyötyä kuin siitä olisi ollut alkukesästä, Heinonen tuumii.
Hän luonnehtii Koivunalhon satonäkymiä keskinkertaisiksi, kun niitä verrataan kahteen edeltävään vuoteen. Tänä kesänä tilan pelloilla kasvaa timoteitä, nurminataa, vehnää, kauraa, hernettä ja elintarvikekäyttöön jalostettua makeaa lupiinia. Kaikki kuusi lajia ovat kasvaneet tähän asti hyvinkin tasaisesti.
Heinonen arvelee nurminatan siementen puinnin alkavan tänään perjantaina. Parin viikon päästä puintivuoroon tulee timotei. Viimeiset puinnit tehtäneen Koivunalhossa syyskuussa.
Lannoitetta läheltä
Teollisesti valmistettujen lannoitteiden korkea hinta on mietityttänyt Heinostakin.
Hän arvelee, että lietelannalle olisi kysyntää nykyistä enemmän, jos sitä olisi tarjolla. Koivunalhoon on tilattu keväisin läheisestä sikalasta lietelantaa ja toisinaan taas Yaran valmistamaa luomulannoitetta.
– Monivuotista heinää viljeltäessä pienestäkin lannoitemäärästä on iso apu, Heinonen sanoo.
Hänen mielestään karjatilojen pärjääminen on maaseudun elinvoiman ja omavaraisuuden kannalta tärkeää monessakin mielessä. Eläintilojen lakkautuspäätökset ovat hänen havaintojensa perusteella osoittautuneet lähes aina peruuttamattomiksi.
Lakkautusten myötä häviää arvokasta tietotaitoa, jota ei kouluissa opita. Uuden eläintilan perustaminen merkitsee suuria investointeja ja huomattavaa riskinottoa, joihin ani harva on valmis ryhtymään.