LIETO / Tarvasjoki. Kun vielä pysäköintipaikalle saadaan viivat, Tarvasjoen koulun liikuntahalli voidaan todeta käyttöönottoa vaille valmiiksi.
Rakennusta esittelemään tullut Liedon LVI-insinööri Jaakko Seppälä kertoo kokonaisvastuurakentamisen mallilla toteutetun halliurakan osoittautuneen kunnan työntekijäresursseja säästäväksi ratkaisuksi. Kyseessä on niin sanottu avaimet käteen -malli, jossa kunnan rooli rajoittui urakan valvomiseen.
Rakennustyöt etenivät Seppälän mukaan suuremmitta yllätyksittä.
Katto on korkealla
Halli on liitetty koulurakennukseen yhdyskäytävällä. Sen varrella on ulko-ovet, jotta urheiluseuraväki ja muut liikkujat pääsevät sujuvasti sisälle kouluajan ulkopuolella. Käytävän reunoilla on kaksi suihkuilla sekä WC:llä varustettua pukuhuonetta.
Itse halli on kuin suuren koulun juhlasali. Katto tosin tuntuu olevan tavallista korkeammalla.
– Seitsemässä metrissä, jotta pystytään pelaamaan esimerkiksi sulkapalloa, Jaakko Seppälä kertoo.
Keskellä kattoa on sähkömoottorin voimin rullautuva verkkoseinä. Sen avulla tila pystytään jakamaan kahtia ja vaikkapa kaksi liikuntaryhmää voi pelata koripalloa omilla kentillään. Toki koripalloa voi pelata myös koko salin mitalla, jota varten katossa on kaksi alas laskettavaa koria.
Jalkojen alla joustavaan lattiaan on maalattu useiden lajien peliviivat. Toivelistalta on huomioitu etenkin sellaiset, joita on mahdollista pelata koulun liikuntatunneilla.
Seiniltä löytyvät perinteiset puolapuut ja katosta riippuvat voimistelurenkaat sekä kiipeilyköydet. Nykytrendiä edustaa kiipeilyseinä. Siinä olevista ruuvattavista tukipaloista voidaan muodostaa sivuttain tai korkeussuunnassa eteneviä kiipeilypolkuja.
Seinustoja kiertävät paksuhkot vanerilevyt kätkevät alleen hallin palkkirakenteita sekä talotekniikkaa. Vaneritoppauksien kulmat on pyöristetty, jottei mahdollisista törmäyksistä koituisi loukkaantumisia.
Hallin päädyssä olevien ovien takana on liikuntavälineiden varastotila. Sinne on tehty oma sisäänkäyntinsä.
– Varaston sisäänkäynnin kautta halliin voidaan kantaa esimerkiksi tuoleja tai muuta tarvittavaa, Seppälä esittelee.
Hallin toiseen päätyyn on mahdollista rakentaa jossakin vaiheessa lisäsiipi, esimerkiksi kuntosalia varten.
Monta kompromissia
Lieto määritti hallin hintalapuksi vajaat 1,2 miljoonaa euroa.
Jaakko Seppälä tuumaa, että tiukkoihin talousraameihin nähden lopputulos on hyvä. Kyseessä kun on koulun liikuntahalli, jonka ei voi olettaa soveltuvan kaikkien sisälajien vakavamieliseen harjoitteluun.
Hallin akustiikkaa ei ole vielä päästy testaamaan. Seppälän mukaan sitä voidaan tarvittaessa säätää vaimennuslevyillä.
Myös ilmanvaihdon tehoasetuksia tullaan tarkistamaan. Hallissa on neljällä kaivolla toteutettu maalämpöjärjestelmä. Talvellakin siellä kelpaa olla vaikka sukkasillaan, sillä rakennuksessa on lattialämmitys.
