AURA. Viimeisimpiä Ari Vilénin kotikokoelmaan tulleita esineitä on UPO-sähköliesi 1960-luvun alusta. Monien tuntema liesimalli lienee vaikuttanut ensialkuun avaruusajan ihmeeltä muheine säätimineen ja robotin silmiltä näyttävine merkkivaloineen. Tällaisten merkittävien esineiden kerääminen ja esittely on ollut Vilénille mieleistä puuhaa pikkupojasta saakka.
Yhdeksi innoittajakseen hän mainitsee Kuuskosken kartanon museomiljöön ja Koskipirtin, joka avautui yleisölle 1967. Ari-poika vieraili siellä serkkunsa Janette Alijärven kanssa ja pian kaksikko intoutui kokoamaan oman museon saunakamariin. Tuskinpa pelkät esineet olisivat olleet järin kiinnostavia, ellei Vilénien Veräjänkorvan tilalla olisi asunut peräti kolme sukupolvea.
Väen kesken kerrotut tarinat kävivät ajanvietteestä. Niitä ja elämää ylipäätään tähdittivät räväkät paikallispersoonat, jollaisia ei nykypäivänä juuri ole.
Kirjahankkeet ovat mieluisia
Pääosan koulutiestään Ari Vilén kävi Kyrössä. Hän kirjoitti Elisenvaarasta ylioppilaaksi. Yliopistossa hän luki kansatiedettä, arkeologiaa, folkloristiikkaa ja kulttuurihistoriaa. Akateemisesta taustastaan huolimatta Vilén pitää itseään ennemmin harrastajatutkijana kuin varsinaisena historioitsijana.
Ajatus taitaa olla varsinaissuomalaista vaatimattomuutta, sillä Vilén on rautainen paikallishistorian ammattilainen. Hän on kirjoittanut historiikkeja, tehnyt ammattimaista sukututkimusta ja vetänyt useita menneisyyteen pureutuvia kursseja.
Mukavina kirjahankkeina Vilénin mieleen ovat jääneet pöytyäläisen Vihervakan sekä koskelaisen Raunion sahan historiikit ja kotikulmilta Auran osuuspankin sekä Auran seurakunnan 100-vuotishistoriikit.
– Kahta viimeksi mainittua ei ole enää olemassa, hän huokaa.
Surettaako se?
– Sillä tavalla kyllä, että palvelutaso on pudonnut. Pankkijonossa on paljon ihmisiä ja heitä palvelee vain yksi virkailija, Vilén vastaa.
Mitä sitten tulee seurakunnan asioihin, Vilén kertoo kannattaneensa Auran seurakunnan liittämistä Lietoon. Jälkeenpäin ajatellen seurakuntaliitos oli hänen mielestään hyvä ratkaisu, se paransi ilmapiiriä.
Seurakunnan luottamustehtävissä lähes 30 vuotta palvellut Vilén on tyytyväinen, että Auran kirkon remontti näyttää viimein lähtevän käyntiin. Rakennuksen lämmitys- ja sähköjärjestelmät ovat hänen tietojensa mukaan käyttöikänsä päässä.
Tasavuodet tähtäimessä
Ryhtyminen humanistiksi tuntuu Ari Vilénistä hyvältä ratkaisulta, vaikkei pätkätöistä ja projekteista saatu leipä ole aina järin leveää ollutkaan.
Tutkimustyötä sekä kirjoittamista voi tehdä omaan tahtiin ja mikä sitten onkaan niistä saadun henkisen pääoman arvo – sitä ei voi rahassa mitata.
Paikallishistorian pajatsoa ei ole Vilénin mukaan vielä tyhjennetty. Kun Auran kunta täytti 100 vuotta, Vilén teki sarjakuvahistoriikkiin tekstit ja toiset taitajat kuvittivat teoksen.
Yhteistyön lopputulosta Vilén pitää onnistuneena, mutta hänen ykköshaaveenaan siintää yhä kattava historiateos Aurasta. Toimikunta valmisteli aikanaan sellaista, mutta kustannukset osoittautuivat liian korkeiksi.
– Ei historiikin tarvitse alkaa kivikaudesta, suppeampikin riittäisi. Minulla on jo olemassa aika paljon tekstejä. Ehkä niitäkin voisi käyttää, Vilén ideoi.
Sopiva julkaisuajankohta olisi viiden vuoden päästä, kun Auran kunta ja Suomi täyttävät 110 vuotta. Jo vähän aiemmin, 2026 tulisi täyteen 150 vuotta Auran rautatieaseman käyttöönotosta. Se taas oli lähtölaukaus nykyisen keskustaajaman kehitykselle.
Limonadipullot kiinnostavat
Palataanpa lopuksi Veräjänkorvan kotimuseoon, jossa Ari Vilén on valjastanut kaikki huoneet näyttelykäyttöön. Onko olemassa jotakin Aurassa valmistettua esinettä, jota kokoelmassasi ei vielä ole?
– Aurassa on ollut kaksi limonaditehdasta, mutten ole löytänyt yhtäkään pulloa, jossa olisi näiden yritysten nimet. Osuuskaupalla oli oma limonaditehtaansa ja sitten oli vielä vesitehtailijaksi kutsutun Savirannan limonaditehdas. Saviranta lopetti limonadien teon luultavasti ennen 1920-lukua. Osuuskauppa jatkoi limonadituotantoaan pidempään, Vilén sanoo.
Jos limonadipulloa ei syntymäpäiväksi löytyisikään, Vilénillä on mielessään kiinnostava retkikohde, johon matkaamalla voisi juhlistaa merkkipäivää. Se on Ulvilan suunnalla oleva Jalomäen umpipiha, yksityisen keräilijän kokoama museo sekin.
Synttärisankari
Ari Vilén
* Auran kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja
* Opiskellut kansatiedettä, arkeologiaa, folkloristiikkaa ja kulttuurihistoriaa
* Tekee tuntiopettajan töitä ja kirjoittaa historiikkeja
* Laatinut käsikirjoituksia useisiin historiallisiin näytelmiin
* Ollut lähes 30 vuotta Auran ja sittemmin Liedon seurakunnan luottamustehtävissä
* Asuu Auran Säästökalliossa
* Syntynyt 29.8.1962
* Juhlii syntymäpäiväänsä lauantaina 3.9.
