PÖYTYÄ / Kyrö. Rahkiossa on Reijo Hartikan silmäterä; peltotilkku ja siihen istutetut 300 pensasmustikan tainta. Hartikka odottaa saavansa jonkin verran marjoja jo melko pian. Pensasmustikka pääsee parhaaseen satoikään vasta noin kuusivuotiaana ja hyvällä hoidolla se voi tuottaa poimittavaa vielä 20–30-vuotiaana.
Kännykkänsä kuvagalleriasta Hartikka esittelee istutuskuvia ja otoksia, joissa mustikoiden lehdet loistavat riemunkirjavina. Viimeksi mainittuja kuvatessaan hän pelästyi koko homman menneen mönkään. Sitten onneksi selvisi, että mustikat olivat panneet syysvaihteen päälle. Sekaannuksesta toivuttuaan ne ovat alkaneet taas vihertää.
Hartikka sanoo mustikkahankkeen merkitsevän hänelle uutta elämänvaihetta, jossa ei toivottavasti tarvitse altistaa keuhkoja pölylle. Hän tuumaa koko elämänsä olleen menoa hankkeesta toiseen.
Syntymäpäiväkekkeritkin on yhdenlainen hanke, mieluisa sellainen. Hartikka on nikkaroinut kaveriensa kanssa viikkokaupalla, jotta kotikiinteistö Kyrön Leppämäentiellä olisi tip-top mustikkakakun nautiskelijoita varten.
Juhlimista ei tule Hartikan mielestä jarrutella. Vanhoja kavereita kun on alkanut kaatua oikealta ja vasemmalta, ja se vetää mielen hiljaiseksi.
– Nyt juhlitaan, ennen kuin rollaattorien pyörät ruostuvat kiinni, mies linjaa.
Iloisuus kantaa
Vaikka projekteja on elämän varrella riittänyt, tietyistä asioista Reijo Hartikka pitää kiinni. Yksi tärkeimpiä on verenperimänä saatu iloisuus. Äiti Sirkka kuului Kallioisten kauppiasperheeseen ja isä Risto Hartikka oli myönteisesti elämään suhtautuneita kurkijokelaisia Laatokan Karjalasta.
Iloisen luonteenlaadun turvin monista mahdottomilta näyttäneistä asioista on tullut mahdollisia. Yksi sellainen on ruususen uneen painuneen Kyrön maauimalan elvyttäminen paikkakunnan keitaaksi.
Hartikka toteaa, että rahaa hänellä ei ole milloinkaan ollut järin paljon, mutta sen sijaan hänelle on siunaantunut taitoa puhua ihmisiä puhaltamaan yhteen hiileen ja sitkeyttä ponnistaa sanoista tekoihin.
Elämäntyönsä, reilut 30 vuotta, Hartikka on tehnyt yrittäjänä peittauksen parissa. Sitä varten hän tuli hankkineeksi niittikoppi-Sisun. Betoniautosta rakennettu työkalu on Hartikan mukaan yhä täysin kunnossa ja nyt myös myynnissä. Se ei kuitenkaan tarkoita vetäytymistä peittausalalta. Edelleenkin hän välittää epigeneettisesti vaikuttavia Kultakasvu-peittausaineita eri puolille Suomea.
Vuosien varrella Hartikka on ollut edesauttamassa myös luomuviljelyn läpimurtoa ja puhunut peltojen salaojituksen merkityksestä.
Rallikipinä kytee
Iloisuuden lisäksi Reijo Hartikka aikoo vaalia rallifiiliksiä.
Hänen tallissaan on tupla-Weberillä varustettu Opel Kadett GTE. Sillä Reijo ja tyttärensä Roosa Pura kaasuttelivat Historic-luokan Suomen mestareiksi 2019. Vuonna 1979 Reijo Hartikka voitti samanlaisella autolla Mänttä 200 -ajon. Vuotta aiemmin kisan oli voittanut Ari Vatanen ja sitä ennen Timo Mäkinen .
Tallissa oleva Kadett on täyttänyt tehtävänsä ja auttanut isän sekä tyttären saavuttamaan yhden unelman. Hartikka arvelee voivansa luopua autosta jonkun toisen ralliharrastajan iloksi, muttei ajaminen luutavastikaan siihen lopu.
Seuraavana projektina siintää punainen rallihirmu, Opel Kadett sekin, ruiskukoneella varustettu.
Reijo Hartikka toivottaa ystävänsä ja yhteistyökumppaninsa tervetulleiksi viettämään syntymäpäiväänsä lauantaina 3.9. kello 15 kotiinsa osoitteeseen Leppämäentie 24, Kyrö. Osallistujia pyydetään ilmoittamaan tulostaan 27.8. mennessä p. 0400 325 863 tai 0500 325 863. Muistamiset Hyväntekemisen-tilille FI27 4711 1020 0519 34.
Synttärisankari
Reijo Hartikka
* Täyttää 70 vuotta.
* Kaksi aikuista tytärtä.
* Pyörittää Tilapeittaaja Reijo Hartikka -nimistä yritystä.
* Kutsuu itseään projektityöntekijäksi.
* Ryhtyi äskettäin viljelemään pensasmustikkaa.