Maissi sietää kuivia jaksoja ja tuo rehuun makua

0
Ville-Veikko Kavander on tyytyväinen maissin satonäkymiin. Alajoen Tila Oy kasvattaa maissia lypsykarjan rehuksi.

PÖYTYÄ/Korkeakoski. Matkalla juttukeikalle tavanomainen suomalainen maalaismaisema muuttuu yllättäen. Minne Syvään etelään oikein olen tupsahtanut? Hiekkatien molemmin puolin kohoaa korkea maissikasvusto, joka voisi saada mielikuvituksen laukkaamaan, jos sattuisi olemaan kauhuelokuvien ystävä. Onneksi en ole, vaan mieltä alkaa askarruttaa arkisempi kysymys. Kenen peltoja nämä ovat ja mihin tarkoitukseen täällä Yläneen Korkeakoskella maissia kasvatetaan?

Vastaus kysymyksiini löytyy nopeasti. Pellot ovat Alajoen Tila Oy:n ja Auranmaan Viikkolehtikin on jo elokuussa 2019 kirjoittanut tilan maissinkasvatuksesta. Tuolloin maissinkasvatus oli tilalla vielä melko uutta ja peltoalaa maissille oli varattu 14 hehtaaria. Tilan isäntä Ville-Veikko Kavander on ollut ”uutuuskasviin” selvästi tyytyväinen, sillä tänä vuonna maissia kasvaa 33 hehtaarilla.

–Olin kuullut hyviä kokemuksia jo aiemmin, että maissin kasvatus näilläkin leveysasteilla onnistuu, Kavander kertaa neljän vuoden takaista päätöstä ryhtyä kokeiluun.

Maissi menee tilan lypsykarjan rehuksi. Rehukasvina se on energiapitoinen ja lisää rehun maittavuutta. Kavanderin mukaan maissilla voi korvata kolmasosan nurmirehusta.

Rehukäytössä maissista hyödynnetään koko kasvi tähkineen ja varsineen. Toivottavaa siis on, että kasvusto kasvaa mahdollisemman korkeaksi viidakoksi. Kavander on ottanut mittanauhan mukaan ja tyytyväisenä toteaa kasvuston noin 2,5 metriä korkeaksi.

–Maissi tuo rehutuotantoon tasaisuutta. Jos on kuiva vuosi, se kestää nurmirehua paremmin hellettä ja kuivia jaksoja, hän kertoo.

Syvälle maahan juurensa kasvattava maissi tekee Kavanderin mukaan hyvää myös maan rakenteelle ja toimii hyvin viljelykierrossa. Karjatilalle maissi sopii erinomaisesti sikälikin, että maissin kasvatuksessa voi lannoitteena käyttää pelkästään karjanlantaa.

–Maissi ei tarvitse ravinteita nopeasti, Kavander tietää kertoa maissin tavasta käyttää ravinteita ja karjanlannan tavasta vapauttaa niitä käyttöön.

Alajoen Tilalle maissi on ollut sillä tavalla helppo kasvatettava, että kylvö ja korjuu on ulkoistettu urakoitsijalle. Kylvö on tehty pakkaselta suojaavan biohajoavan kalvon kanssa toukokuun puolivälissä. Korjuun aika on syys-lokakuun taitteessa ensimmäisten pakkasten puraistessa. Suurin piirtein samaan aikaan ajoittuu myös säiliörehun kolmas korjuu.

Suomen oloissa maissin kasvatuksessa on tietysti omat riskinsä, mutta kustannuksiltaan Kavander laskeskelee maissin ja säiliörehun asettuvan aika lähelle toisiaan. Maissin kasvatuksen kustannuksia laskee se, että sato saadaan korjattua yhdellä korjuulla.

Auranmaalla maissipellot ovat vielä kohtuullisen harvinainen näky. Vastaaviin peltoihin kuin Korkeakoskella voi törmätä myös Yläneentien varrella Oripäässä, jossa maissia kasvattaa Kari Isotalo.