PAIMIONJOKI. Paimionjoen vesi on poikkeuksellisen matalalla.
–Paimionjoen seudut ovat olleet tänä kesänä Lounais-Suomen vähäsateisimpia ja Paimionjoki on kuivempi kuin monet muut vesialueet seudulla, kertoo johtava hydrologi Juha-Pekka Triipponen ely-keskuksesta.
Joen veden pinta ei kuitenkaan ole yhtä matalalla kuin esimerkiksi vuonna 2018, jolloin joen yli pääsi monin paikoin kävellen.
–Kesäkuussa ei satanut juuri lainkaan ja vaikka heinä- ja elokuussa jonkin verran onkin satanut, koko kesän sademäärä jää noin 70 prosenttiin normaalista, Triipponen kertoo.
Hän muistuttaa, että vaikka sateita nyt tulisikin, aivan heti ne eivät jokea saavuta. Kuiva maaperä imee itseensä paljon vettä, ennen kuin alkaa luovuttaa sitä jokeen saakka.
Leudot talvet vaikuttavat
Triipposen mukaan myös joen käyttö kasteluun vaikuttaa veden määrään silloin, kun virtaama on pieni.
–Jos virtaama on kuivana aikana vaikkapa sata litraa sekunnissa, kasteluveden ottamisella on merkitystä joen veden määrään, Triipponen arvioi.
Joen vesimäärään vaikuttaa myös se, milloin lumet sulavat. Nykyisin lumet sulavat jo suhteellisen aikaisin, jos lumia ylipäätään on, joten sulamisvesistä ei riitä vettä kesään saakka.
–Sulamisvedet ovat usein jo huhtikuussa menneet ja toukokuussa alkaa olla jo kuivaa, Triipponen sanoo.
Leutoina talvina jokeen valuu myös enemmän ravinteita ja kiintoainesta ja huuhtoutumaa tulee pisin talvea, kun routaa on vähän tai ei lainkaan. Viime talvena maa tosin oli roudassa pitkään.
Kuivuus ei sortuman syy
Tripposen mukaan Paimiossa parisen viikkoa sitten tapahtunut jokitörmän sortuminen tuskin johtui kuivuudesta.
–Vesi on ollut Paimionjoessa alhaalla kuukausikaupalla, joten se tuskin oli sortuman syy. Yleensä sortumia tulee keväällä, kun vesimäärä joessa kasvaa nopeasti, Triipponen arvioi.
Paimiossa rantatörmää valui jokeen laajalta alueelta Paimion keskustan tuntumassa elokuun 13. päivä. Sortuma katkaisi runkovesijohdon. Sortuman syy on edelleen epäselvä.
–Virallista tietoa sortuman syystä ei ole. Tutkimukset ovat käynnissä ja syksyn kuluessa selvinnee, mikä sortuman aiheutti, kertoo Paimion tekninen johtaja Juha Saarinen .
Luonto muuttunut
Marttilassa vanhan myllyrannan vieressä lähellä Härkätien ja Palaistentien risteystä kosken rannalla asuva Mikko Tegel kertoo, että kotiranta on vuosien kuluessa muuttunut paljon.
–Tulvia voi nykyisin olla jopa tammikuussa. Kevättulvat kestävät pidempään, mutta kesät ovat vastaavasti kuivempia. Kasvillisuus on joessa runsaampaa kuin ennen, Tegel kertoo.
Hänen mukaansa kuivimpia paikkoja joessa ovat juurikin koskipaikat.
Koskia on Paimionjoessa kohtuullisen runsaasti. Marttilassa koskipaikkoja on Paimionjokiyhdistyksen listauksen mukaan viisi, Tarvasjoella kolme ja Koskella neljä.