Pakolaisten parissa työskennelleet Kaipaiset palasivat Kreikasta kotiin Yläneelle

0
Anna Maija ja Matti Kaipainen ovat huomanneet, että lähetystyö ulkomailla tuntuu merkitykselliseltä, vaikka se väistämättä jääkin kesken.

PÖYTYÄ/Yläne. Matti, 63, ja Anna Maija Kaipainen, 62, ovat olleet kaksi vuotta lähetystyössä Pohjois-Kreikassa. He vertaavat pestiään suomalaisiin rippileireihin, joskin tällä kertaa pääosa leiriläisistä oli Keski-Aasiasta lähteneitä pakolaisia.

Leirin sijaintia sen paremmin kuin siellä käyneiden ihmisten kansalaisuuksia ei kerrota, ettei pakolaisten turvallisuus vaarantuisi entisestään. Kaipaiset asuivat maalaiskylässä, jossa on leirien järjestämiseen tarvittavaa majoituskapasiteettia ja pari kauppaa sekä apteekkia. Ympäristö on vaatimaton verrattuna suomalaisille tuttuihin lomaparatiiseihin.

– Apteekien työntekijät hoitavat siellä terveyssisarten virkaa paikaten haavat ja antaen sopivat lääkkeet, Anna Maija Kaipainen kertoo.

Kreikkaan päässeillä pakolaisilla on takanaan vaarallinen matka. Mukanaan heillä on lähinnä kännykkä ja vähäinen määrä vaatteita. Monet ovat kulkeneet ainakin osan taipaleesta ihmissalakuljettajien kanssa ja joutuneet kokemaan väkivaltaa, hyväksikäyttöä ja kuolemanvaaraa.

Kreikassa pakolaiset majoitetaan leireille, YK:n avustamiin konttikyliin. Matti Kaipainen kuvailee niitä karun asiallisiksi. Kontit on varustettu paahteelta suojaavalla ilmalämpöpumpulla, katolla olevalla lämminvesivaraajalla, jonkinlaisella nettiyhteydellä ja vaatimattomilla huonekaluilla.

Kodinomaiseksi pakolaisleirejä ei voi kehua. Ne ovat keskelle ei-mitään pystytettyjä välietappeja, joista pyritään kohti parempia oloja; Saksaan, Hollantiin, Kanadaan ja muihin vauraisiin maihin. Suomi on tulijoiden keskuudessa muutoin hyvässä maineessa, mutta liian pohjoisessa.

Kristillistä sanomaa

Kaipaiset hakivat pakolaisleirien asukkaita kotikyläänsä muutaman päivän leireille. Mukaan rohjenneille kerrottiin kristinuskon perusasiat suurin piirtein samaan tapaan kuin tehdään rippileireillä. Opettajana oli islamin uskonnon ja kulttuurin tunteva henkilö.

Osallistujia kiinnostivat islamin sekä kristinuskon erot ja yhtäläisyydet.

Hämmentävimpiä kokemuksia Kaipaisille oli pakolaisten pohjattomalta tuntunut vieraanvaraisuus ja tahto kestitä olemattomista lähtökohdista huolimatta.

Tilaisuuden tullen Kaipaiset pyrkivät korostamaan kohtuullisuutta.

– Vaikka pakolaisella ei ole juuri mitään, hänellä voi silti olla hieno kello. He saattavat ajatella, että vähäistäkin vaurautta tulee näyttää, kun taas me tulkitsemme sellaisen helposti pröystäilyksi, Matti Kaipainen selittää.

Toinen oudolta tuntunut seikka oli yhden pakolaisen kohdalla esiin noussut torjuva suhtautuminen koulutukseen ja opettajiin. Anna Maija Kaipainen tuumaa tämän olevan ymmärrettävää kun muistetaan, että koulunkäynti lähtömaassa on voinut olla kaikkea muuta kuin mukavaa.

Kaipaiset huomasivat, että uskontoon ja kulttuuriin liittyvistä asioista kerrottaessa on hyvä olla mukana henkilö, joka tuntee olosuhteet pakolaisten kotimaassa ja osaa ”vetää oikeista naruista”.

Tulevaisuus on avoin

Kreikassa Anna Maija ja Matti Kaipainen olivat Lähetysyhdistys Kylväjän lähettäminä.

Suomeen he palasivat heinäkuun puolivälissä, mutta pakolaisten epävarmat tulevaisuudenkuvat pyörivät yhä heidän mielissään.

Molemmat tuumaavat mielekkäitä vaihtoehtoja riittävän, eivätkä eläkepäivätkään ole kaukana.

Torstaina Matti Kaipainen palasi Pöytyän kirkkoherran virkaan. Vs. kirkkoherrana toiminut Irina Kaukinen siirtyi viransijaispastoriksi Yläneen kirkkoalueelle.

Ketkä?

Matti ja Anna Maija Kaipainen.

Tekivät viimeiset kaksi vuotta lähetystyötä Kreikassa.

Asuvat Yläneellä.

Matti on kotoisin Kotkasta ja opiskellut insinööriksi sekä papiksi, työskentelee nyt Pöytyän kirkkoherrana.

Anna Maija on kotoisin Iisalmesta ja opiskellut laboratoriohoitajaksi. Lisäksi hänellä on diakonian erityisopinnot kriisin- ja sielunhoidosta.

Pariskunnalla on neljä aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi.

Olivat lähetystyössä Keski-Aasiassa vuosina 1990–92.