PÖYTYÄ. Pöytyän tulevat kirkkovaltuutetut pääsevät päättämään, miltä Pöytyän kirkko näyttää historiansa seuraavat vuosikymmenet. Päätös ulkoremontista tehdään vielä tämän vuoden puolella, sillä ulkoremontti on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Sisäremontin osalta päätöksiä tehdään myöhemmin. Parhaillaan selvitellään kirkon rakenteiden kuntoa sekä rakennus- ja muutosvaiheita ja käynnistellään luonnossuunnittelua pääsuunnittelijan, arkkitehti Hanna Lyytisen johdolla. Hän toivoo tässä vaiheessa sekä seurakuntalaisilta että seurakunnan työntekijöiltä toiveita ja näkemyksiä remonttiin liittyen.
Lyytinen toivoo kuulevansa, mitä seurakuntalaiset pitävät kotikirkossaan arvokkaana ja säilyttämisen arvoisena. Hän kannustaa myös kertomaan, minkälaisia toiveita seurakuntalaisilla on remontin suhteen. Seurakuntalaisilta pyydetään lisäksi värivalokuvia, jotka on otettu kirkon sisätiloissa ennen 1980-lukua.
REMONTISSA on tarkoituksena paitsi kunnostaa kirkkoa myös parantaa sen toiminnallisuutta ja saavutettavuutta. Esteettömyyden lisääminen on olennainen osa remonttia.
–Esteetön sisäänkäynti, esteetön wc ja esteetön kulku alttarille ovat isoja asioita, joilla parannetaan saavutettavuutta, Lyytinen sanoo huomauttaen, että kirjoitettuna nämä voivat vaikuttaa melko pieniltä muutoksilta.
Yhtä radikaalia linjaa ei ole ajateltu ottaa kuin Liedon seurakunta teki Pyhän Pietarin kirkon remontissa poistaessaan vanhat penkit. Pöytyän kirkon nykyiset, 1880-luvulta peräisin olevat penkit halutaan säilyttää, joskin penkkejä on tarkoitus vähentää.
Yhtenä tärkeänä asiana arkkitehti Hanna Lyytinen pitää kokemusta, jonka kirkko kävijälleen antaa. Nykyisellään Pöytyän kirkossa on kunnossapitotarpeita. Kulumia ja kolhiintumia on nähtävillä muun muassa alttarilla ja penkeissä. Yleisilmeeltään Lyytinen näkee Pöytyän kirkon sisustuksen 1980-lukulaisena.
–Täällä ehkä näyttää aika yksitotiselta ja lämpöä puuttuu, hän miettii.
Kirkkoon on tulossa väritutkija selvittämään rakennuksen aiempia värityksiä. Ulkopuolen väristä jo tiedetäänkin, että kirkko on aiemmin ollut myös punainen ja vaalean harmaa. Sisäkatto on puolestaan aikanaan ollut sininen. Ulkopuolen värinä nykyinen keltainen toimii Lyytisen mielestä hienosti. Sisäremontin osalta hän ei vielä paljasta ajatuksiaan, mutta toteaa kuitenkin, että kirkon erityisyyttä on mahdollista saada esiin aika vähäisillä muutoksilla.
–Taloudellisestikaan ei ole järkevää uusia kaikkea, Lyytinen sanoo.
Esimerkiksi ikkunoiden vaihtaminen olisi Lyytisen mielestä jopa noloa, sillä ne ovat kestäneet jo vuosisatoja ja toimivat edelleen. Aivan alkuperäiset ikkunat eivät kuitenkaan ole ja niissäkin on nähtävillä aikakausien kerrostumaa.
REMONTTISUUNNITELMA tulee pitämään sisällään myös valaistus- ja lämmitysjärjestelmien uusimisen ja AV-järjestelmien rakentamisen. Lyytinen pitää hyvänä asiana sitä, että kirkossa on jo vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Kysymys kuitenkin kuuluu, millä lämpö tulevaisuudessa tuotetaan. Nykyinen pellettijärjestelmä ei ole ollut riittävä, vaan lämmityksessä on jouduttu turvautumaan myös öljyyn.
Alustavissa laskelmissa remontin on arvioitu kustantavan yhteensä noin miljoona euroa. Talouspäällikkö Minna Stenroos kuitenkin epäilee, että nykyisellä kustannustasolla remontti tulee kustantamaan enemmän. Kirkkohallitukselta haetaan avustusta remontin toteuttamiseen.
Ajatuksia remontista ja värikuvia kirkon sisätiloista voi toimittaa seurakunnan postilaatikkoon Pöytyän kirkolle, seurakuntatalolle tai kirkkoherranvirastoon tai sähköpostitse osoitteeseen minna.stenroos@evl.fi. Kuvia ja kommentteja toivotaan saatavan ennen lokakuun puoltaväliä.
PÖYTYÄN KIRKKO ERI AIKOINA
* Valmistunut vuonna 1793 Mikael Piimäsen johdolla arkkitehti C.C. Gjörwellin piirustusten mukaan. Sisustus saatiin valmiiksi 1823. Alkuperäinen asu edusti klassismia. Esimerkiksi seinän alaosan paneelit ovat peräisin tältä ajalta.
* 1850-luvulla ikkunoista tehtiin yläreunastaan kaarevat.
* Vuonna 1884 rakennettiin peltikatto vanhan paanukaton päälle paloturvallisuuden lisäämiseksi. Sakastiin tuli lämmitysuuni 1880-luvulla ja kirkkoon vuonna 1894.
* Vuosina 1886–1888 kirkon koko kiinteä sisustus eli kattopaneelit, ovet, penkit ja alttarin kalusteet uusittiin.
* 1930-luvun remontissa riisuttiin edellisen korjauksen koristelistoituksia, maalattiin sisäkatto yksiväriseksi ja tehtiin tiilikatto vanhojen kattojen päälle. Kuvat palautettiin lehterin kaiteisiin, joskin kuvat olivat uudet. Malli kehyksiin otettiin alkuperäisestä sisustuksesta.
* 1980-luvun remontissa pyrittiin palauttamaan 1880-luvun asu.