AURA, PÖYTYÄ. Auran ja Pöytyän nuorisotoimiin on tullut uusia kasvoja. Pöytyän ja Auran etsivänä nuorisotyöntekijänä aloittaneelle Annika Hurmeelle Auran nuorisotoimi on tuttu kymmenen vuoden takaa, jolloin hän työskenteli Cafescossa nuoriso-ohjaajana. Cafescon nuorisotyöntekijänä pari viikkoa sitten aloittaneelle Jenni Varjolle Aura on vielä hieman vieras paikka, mutta nuorisotyö sitäkin tutumpaa.
–Olen tehnyt nuorisotyötä koko ikäni. Vuonna 2 008 aloitin Turun kaupungilla ja viime vuonna sijaistin Loimaalla, Varjo sanoo ja kertoo työskennelleensä myös koulunuorisotyössä sekä ohjanneensa nuorisovaltuuston toimintaa.
Kipinä nuorisotyöhön syntyi Varjon mukaan seurakunnan kerhoissa, joita hän nuorena veti.
–Työn suola on nuoret, Varjo sanoo ja toteaa nuorten kanssa sinuiksi pääsemistä edistävän, kun on oma itsensä ja turvallinen aikuinen.
Sosiaalialalta lastensuojelusta nuorten pariin siirtyneen Hurmeen kiinnostus nuorisotyöhön syntyi ammattikouluaikana opiskelijayhdistystoiminnassa. Hän valmistui vuonna 2 014 yhteisöpedagogiksi ja on sen jälkeen työskennellyt muun muassa etsivässä nuorisotyössä Eurassa. Etsivän nuorisotyöntekijän roolin Hurme mieltää rinnallakulkijaksi.
–Etsivä nuorisotyö on nuorelle vapaaehtoista. Monet ottavatkin itse yhteyttä ja kiitos heiltä tulee heti, Hurme toteaa työnsä parhaista puolista.
AURAN nuorisotoimessa työntekijät ovat viime vuosina vaihtuneet tiuhaan. Pysyvyydellä olisi Hurmeen ja Varjon mukaan iso merkitys.
Varjo on työskennellyt Aurassa vasta niin vähän aikaa, ettei ole ehtinyt muodostaa mielikuvaa auralaisnuorista. Alkufiilikset ovat hänen mukaansa kuitenkin hyvät, joskin auralaisnuorten viime aikainen häiriökäyttäytyminen on tiedossa.
–Häiriökäyttäytyminen kertoo pahasta olosta. Korona on jättänyt syvät jäljet lapsiin, Hurme pohtii.
Nuorisotilalla häiriökäyttäytymistä ei ole esiintynyt. Toisaalta korona-aikana nuorisotiloilla käymisen kulttuuri katkesi osalta nuorista. Varjo ja Hurme toivovatkin, että nuoret löytävät takaisin nuorisotiloille. He pitävät tärkeänä, että nuorilla on edelleen paikka, jossa kokoontua ja jossa on luotettava aikuinen läsnä.
–Vaikka nuorisotyö on vuosien varrella muuttunut, nuorten tarve kokoontua ei ole muuttunut, Hurme toteaa.
Monen muun asian tavoin nuorisotyö on siirtynyt osittain verkkoon. Kännykkä on Hurmeen mukaan yksi nuorisotyöntekijöiden tärkeimmistä työvälineistä. Hurme ja Varjo kuitenkin painottavat kasvokkain kohtaamisen tärkeyttä ja pitävät kahvikuppia toisena tärkeänä työvälineenä.
–Sosiaalinen media on meille tärkeä, sieltä nuoret tavoittaa. Mutta välillä on hyvä istua alas ilman kännykkää. Kasvokkain kohdatessa oppii vuorovaikutusta ja tunteet ja kaikki muu välittyy paremmin.
Varjo toteaa, että on koko työuransa joutunut puhumaan nuorisotilojen puolesta. Aiemmin se johtui nuorisotilojen huonosta maineesta. Hän toivookin, että myös vanhemmat näkisivät nuorisotilatoiminnan myönteisessä valossa.
Aulaolkkari tarjoaa kohtaamispaikan
Auranmaan Taitotalossa Auvaisissa käynnistyi lokakuun alussa auralaisille ja pöytyäläisille nuorille aikuisille suunnattu aulaolkkari. Aulaolkkari tarjoaa 16–29-vuotiaille kohtaamispaikan, jossa voi vapaamuotoisesti viettää aikaa kavereiden kanssa esimerkiksi pelaillen ja kahvitellen. Samalla voi tutustua myös työpajatoimintaan. Paikalla ovat etsivä nuorisotyöntekijä ja Taitotalon yksilö- ja ryhmävalmentaja, joiden kanssa voi keskustella opiskelusta, työelämästä tai muista itselle ajankohtaisista asioista. Muuta ohjelmaa suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa.
Aulaolkkari torstaisin kello 17–19 Taitotalossa (Auvaistentie 25, Pöytyä).