AURA. Märkä suukko toivottaa tervetulleeksi luokkaan. Pusun antaja on selvästi ilahtunut vieraasta, mutta ei kuitenkaan yli-innokkaan tunkeileva vaan rauhallisen ystävällinen. Niittipantaan ja työliiviin pukeutuneen pusuttelijan lempeys tuo koulupäiviin paljon iloa ja rauhaa. Työliivistä tietää, että Pyro-dobermanni on töissä kasvatus- ja kuntoutuskoirana.
Pyron pesti Auran yhtenäiskoulussa alkoi viime keväänä. Se on ensimmäinen työkoira, joka Auran yhtenäiskoulussa on työskennellyt. Pyron omistajan, koulunkäynninohjaaja Minna Niemikorven mukaan vastaanotto on ollut hyvä ja koira on löytänyt heti paikkansa niin henkilökunnan keskuudessa kuin oppilaiden sydämissä.
–Kaikki tykkäävät. Jotkut ehkä ensin alkuun arastelivat, mutta tottuivat, kun huomasivat, miten kiltti ja tottelevainen Pyro on. Ja jos joku edelleen pelkää, me kierrämme kauempaa, Niemikorpi sanoo isokokoisen koiran soluttautumisesta osaksi kouluarkea.
Myös 5–6D-luokka jakaa Niemikorven näkemyksen siitä, että Pyro on tervetullut kouluun. Oppilaiden mukaan kouluun on kivempi tulla, kun vastassa on iloinen hännänheiluttaja. Allergisten huomioimiseksi Niemikorpi kulkee koiran kanssa koulun käytävillä vain sen verran, mikä on välttämätöntä. Oppilaita, joiden luokissa on allergisia, Pyro treffailee ulkona.
PYRO käy Niemikorven mukana töissä pääsääntöisesti joka päivä, namipalkalla. Se muun muassa avustaa laskutehtävissä pyörittämällä noppaa tai kuuntelee, kun oppilaat lukevat.
–Koiralle lukemisessa on pienempi kynnys. Koira ei arvostele eikä naura, jos menee väärin, Niemikorpi toteaa.
Pyrosta on myös muuta henkistä tukea. Niemikorven mukaan esimerkiksi koulujännittäjiä koiran läsnäolo saattaa helpottaa. Poissaolotkin saattavat hänen mukaansa vähentyä, kun oppilaat huomaavat koiran ikävöivän poissaolijoita. Kaikkinensa Niemikorpi toteaa koiran läsnäololla olevan oppilaisiin rauhoittava vaikutus.
–Se rauhoittaa, kun saa välillä käydä koiraa silittämässä. On tieteellisestikin todettu, että koiran silittely vapauttaa endorfiinia ja rauhoittaa, Niemikorpi sanoo ja huomauttaa koiran myös hiljentävän luokkaa, sillä koiran korvat on helpompi ottaa huomioon kuin luokkakavereiden.
Myös tunnetaitojen opettelussa koira on oiva apuri. Parhaassa tapauksessa koira voi Niemikorven mukaan olla koulutyössä kuin yksi avustaja lisää.
5–6D-luokkaa opettavan Janne Svärdin mukaan koira on iloinen lisä luokkaan.
–Pyro on kiva luokkakaveri, koska se on niin rauhallinen ja auttaa keskittymistä, luokalla opiskeleva Lukas Pääskynen puolestaan sanoo.
Suomen ainut kasvatus- ja kuntoutustyön näytön suorittanut dobermanni
Minna Niemikorvella on vuosikymmeniä ollut dobermanneja ja saksanpaimenkoiria harrastuskäytössä. Pyro tuli hänelle lähinnä kaveriksi.
–Kun huomasin, millainen se on luonteeltaan, syntyi ajatus kouluttaa siitä kasvatus- ja kuntoutuskoira, Niemikorpi kertoo.
Pyron työssä koiralta vaaditaan muun muassa itsevarmuutta, rauhallisuutta ja sosiaalisuutta. Kasvatus- ja kuntoutuskoirina työskentelee Niemikorven mukaan tavanomaisemmin esimerkiksi labradorinnoutajia ja villakoiria. Pyro on tällä hetkellä Suomen ainut työnäytön suorittanut dobermanni.
–Rodut, joilla on puolustusviettiä, pääsevät soveltuvuuskokeeseen vasta 3-vuotiaana, kun muut pääsevät 1-vuotiaana, Niemikorpi kertoo.
Nyt 5,5-vuotiaalla Pyrolla soveltuvuuskokeeseen meno venyi kolmesta vuodesta vielä vuodella yli koronan vuoksi. Viime toukokuussa se pääsi harjoittelun jälkeen antamaan työnäytön.
Niemikorvelle itselleenkin kasvatus- ja kuntoutuskoiran käyttö on vielä uutta. Viime talvena käydyllä pakollisella ohjaajakurssilla hän oppi paljon uutta.
–En tiennyt, kuinka paljon asioita koiralle voi opettaa.
Kasvatus- ja kuntoutuskoiraksi pääsy edellyttää myös terveystarkastuksen läpäisemistä. Työkykyä koiralla on arviolta noin 8–10 vuoden ikään asti rodusta ja koirasta riippuen. Niemikorpi on jo niin tykästynyt koira-avusteiseen työskentelyyn, että on alkanut varmistella jatkumoa. Kasvamassa on Pyron poika, josta Niemikorpi suunnittelee Pyrolle seuraajaa.