Kolme rekrytoivaa yritystä kertoo osaajapulasta: Kaksisataa uutta tekijää vuodessa, ”tekijöistä on pienessä kaupungissa pulaa”

0
Salo Solarin toimitusjohtaja Anu Areva kertoo, että vielä toistaiseksi Saloon on saatu tekijöitä, mutta tarpeen kasvaessa rekrytointi muuttuu jatkuvasti haastavammaksi. Mekaniikkasuunnittelija Janne Immonen aloitti talossa joulukuussa 2021. Kuvat: Jane Iltanen.

Yksityisiä terveyspalveluja myyvässä Terveys­talossa on Turun seudulla onnistuttu houkuttelemaan taloon erityisesti yleis­lääkäreitä ja työterveyslääkäreitä.

Suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Rejlers kasvaa Suomessa keskimäärin 200 uuden työntekijän vuosivauhtia. Yritys hakee työntekijöitä melko laajasti kaikille toimialoilleen.

Aurinkopaneeleita valmistava Salo Solar kaipaisi aurinkopaneeli­asentajia, ohjelmointi- ja mekaniikka­suunnittelijoita ja kokoonpanijoita.

Nämä kolme juuri nyt rekrytoivaa yritystä kertoo tarinansa.


1 Kaksisataa rekryä vuodessa

Rejlersin liikevaihto ja henkilöstö on viiden vuoden aikana tuplaantunut Suomessa. Oman lähitiimin merkitys korostuu yli tuhannen ihmisen yrityksessä.

 

Jere Lehtinen (vas.) aloitti hiljattain lvi-suunnittelijana Rejlersin Turun toimistolla. Lokakuussa Rejlers Finland aloitti ison rekrytointikampanjan, jonka tavoitteena on saada loppuvuoden aikana sata uransa alkuvaiheessa olevaa ammattilaista taloon, kertovat henkilöstöjohtaja Corinna Vahtera (oikealla) ja rekrytointipäällikkö Kiira Planting.

Tekstit: Mikko Perttunen

– Meillä on strategiana olla kodinomainen yritys, jossa organisaatio on matala ja henkilöstö otetaan mukaan päätöksentekoon, Rejlers Finlandin henkilöstöjohtaja Corinna Vahtera tiivistää.

Rejlersin juuret ovat Ruotsissa, mutta vuonna 1942 perustettu suunnittelu- ja konsultointiyhtiö on tehnyt pitkän matkan tähän päivään. Perheyritysmäisyyttä voi olla suuressa yhteisössä haastavaa säilyttää.

– Se puoli yritetään pitää kuitenkin vahvasti mukana, että oltaisiin yhtä suurta perhettä ja esimerkiksi henkilöitä tuettaisiin yksilöinä, Vahtera selittää.

Suomeen yritys rantautui vuonna 1980. Kaiken kaikkiaan Rejlers työllistää 2 600 ihmistä Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Abu Dhabissa ja operoi 2,9 miljardin kruunun liikevaihdolla. Suomessa työntekijöitä on noin 1 100, ja kasvutahti on ollut huimaa. Viimeisen viiden vuoden aikana niin liikevaihto kuin henkilöstökin on Suomessa noin tuplaantunut.

Rekrytointivauhti on siis ollut noin 200 työntekijää vuodessa. Osa valtavasta määrästä selittyy myös vaihtuvuudella, ja yhtiö on kasvanut myös strategisten yritysostojen kautta.

– Välillä haemme hyvinkin erityistä osaamista, eikä sellaisia osaajia ole välttämättä koko Suomessakaan montaa tarjolla, Vahtera toteaa.

– Tietyt rekryt kestävät pidempään, ja hyville tekijöille löytyy kysyntää tietysti muistakin yrityksistä. Yleensä olemme kuitenkin pystyneet paikat täyttämään, rekrytointipäällikkö Kiira Planting lisää.

Turun toimisto on yksi Rejlers Finlandin suurimpia, ja Varsinais-Suomen alueelle onkin työllistynyt noin kymmenesosa koko Rejlers Finlandin henkilöstöstä.

Rejlersin toiminta jakautuu karkeasti kolmeen toimialaan. Hieman yli puolet on teollisuuden suunnittelua ja konsultointia. Rakentamisen alalla tehdään erityisesti talotekniikan ja sähköpuolen suunnittelutyötä, ja kolmantena isona kokonaisuutena on energia ja infra. Energiakriisi ja sen myötä lisääntynyt kiinnostus kestäviä energiajärjestelmiä kohtaan on luonut kasvupotentiaalia tälle sektorille.

Päätoimialojen sisällä erilaisia painopisteitä on hyvin moninaisesti. Turun seudulla Rejlers on ollut tai on mukana muun muassa Turun uuden musiikkitalon, sataman uuden matkustajaterminaalin ja Tyksin laajennuksen suunnittelussa.

– Haemme työntekijöitä aika laajasti kaikille toimialoillemme. Käynnissä on paljon kiinnostavia hankkeita, joihin tarvitsemme työvoimaa, Planting toteaa.

– Kaikkien toimialojen tasainen kasvu on oikeastaan myös strategiamme. Totta kai jollakin alalla voi olla muutaman kuukauden notkahduksia ja toisella pyrähdyksiä, mutta pitkällä aikavälillä on vaikeaa nostaa yhtä tiettyä sektoria yli muiden, Vahtera puolestaan sanoo.

Rejlers on kasvanut voimakkaasti ja haluaa olla alansa oppivin organisaatio, kertovat henkilöstöjohtaja Corinna Vahtera (keskellä) ja rekrytointipäällikkö Kiira Planting. Jere Lehtinen (oik.) työskentelee uutena lvi-suunnittelijana Rejlersin Turun toimistolla.

Tiimillä on tärkeä rooli siinä, miten omaan työhön kiinnitytään ja miten siinä viihdytään. Toivomme, ettei kukaan kuvittele olevansa vain yksi ratas pyörässä.

Rejlers Finlandin henkilöstöjohtaja Corinna Vahtera

 

Työntekijöiden houkuttelussa kaikki palautuu lopulta kuitenkin yrityskulttuuriin:

– Uskon että iso osa vetovoimasta syntyy niistä aidoista kokemuksista, joita työntekijöillä on. Sisäisen suosittelun merkitystä ei voi väheksyä, Planting sanoo.

Rejlersilla halutaan panostaa hyvään työntekijäkokemukseen ja esihenkilötyöhön, jotta he pystyvät toimimaan roolissaan työntekijää tukien. Esihenkilötyöhön ja ryhmätyön toimivuuteen on satsattu paljon myös siksi, että ihmisen on helpompi mieltää itsensä osaksi tiimiä kuin tuhannen työntekijän organisaatiota. Strategiana on ympäristö, jossa voi viihtyä, oppia ja kehittyä. Yritysbrändin ja työnantajamielikuvan on tärkeä näkyä myös ulospäin.

– Tiimillä on tärkeä rooli siinä, miten omaan työhön kiinnitytään ja miten siinä viihdytään. Toivomme, ettei kukaan kuvittele olevansa vain yksi ratas pyörässä, Vahtera selventää.

Joustavuus on ollut Rejlersille myös myyntivaltti. Monet tehtävistä eivät ole paikkasidonnaisia, mikä aiheuttaa kuitenkin myös tiettyjä haasteita:

– Paitsi että organisaatio on hajallaan, myös omasta tiimistä osa voi olla toimistolla ja osa etätöissä. Jotkut yritykset ovat miettineet tosi tarkkaan raameja sen suhteen, miten toimitaan etänä, mutta meillä tiimeillä on hyvin vapaat kädet, Vahtera toteaa.

 


 

2 Houkuttimena ammatillinen kasvu

Terveystalo sanoo onnistuneensa hyvin lääkärirekrytoinneissa, mutta bioanalyytikoista, röntgenhoitajista ja leikkaussalihoitajista on pulaa.

 

Aluejohtaja Matti Rauhala (vas.) on itsekin tuore työntekijä Terveystalossa. Tuotantotalouden diplomi-insinööri tuli taloon ohjelmistoyhtiö Vincitilta, ja haluaa tuoda mukanaan samoja arvoja ja johtamisoppeja, joista syistä Vincit valittiin keväällä Suomen parhaaksi työpaikaksi suurten yritysten sarjassa. Kuvassa myös työterveyslääkäriksi erikoistuva Joni Aho ja sairaanhoitaja Elina Narvia.

Hoitoala on ollut erityisen kirkkaassa valokeilassa viime vuosina koronapandemian, sote-uudistuksen sekä julkisen terveydenhuollon pitkän ja hankalan työtaistelun vuoksi. Julkisuudessa puhutaan paljon hoitajapulasta, mutta Terveystalossa on Turun seudun aluejohtaja Matti Rauhalan mukaan kuitenkin onnistuttu alan ammattilaisten houkuttelussa.

– Pulaa on kuitenkin esimerkiksi bioanalyytikoista, röntgenhoitajista ja leikkaussalihoitajista, hän paljastaa.

Rauhala lisää, että Terveystalossa on onnistuttu hyvin myös lääkärirekrytoinneissa, ja erityisesti yleislääkäreitä ja työterveyslääkäreitä on saatu sisään taloon. Tietyt erityisalat ovat tosin lääkäripuolellakin haastavia.

Vaikka Terveystalolla on onnistuttu rekrytoinneissa pääasiassa hyvin, ei vetovoima tule itsestään. Rauhala kertoo, että tärkeää on esimerkiksi se, että tekijöille on tarjolla riittävästi harjoittelu- ja jatkokoulutusmahdollisuuksia. Esimerkiksi polku leikkaussalihoitajaksi voi kulkea talon sisällä, eikä työntekijän silti välttämättä tarvitse jumittua ainoastaan yhteen tehtävään.

– Haluamme tarjota monipuolisen työnkuvan ja ammatillista kasvua. Näemme nimenomaan työntekijöiden mahdollisuuden kehittyä moniosaajaksi merkittävänä vetovoimatekijänä. Työnkuva voi laventua omien kiinnostuksenkohteiden mukaan, ja haluamme tukea tässä asiantuntijuuden kehittymisessä, Rauhala selittää.

Myös työilmapiiri on tärkeä asia. Terveystalo onkin vuosien varrella sijoittunut hyvin alan työpaikkojen vetovoimaisuutta mitattaessa.

– Se halutaan tietysti jatkossakin pitää kunnossa. Työyhteisön osalta olemme antaneet lupauksen siitä, että toimimme joka tilanteessa yhteiseksi hyväksi ja edistämme yhdenvertaisuutta. Jokainen voi meillä onnistua omana itsenään. On olennainen osa työssä viihtymistä, että voimme tulla työpaikalle sellaisina kuin olemme, Rauhala muistuttaa.

– Työnantajalupaus pitää tietysti lunastaa, jotta luomme toisaalta pitovoimaa, hän jatkaa.

Korona-aika muokkasi paljon työn tekemisen kulttuuria myös terveydenhuoltoalalla. Erilaiset etävastaanottomahdollisuudet, chattilääkäripalvelut ja vaikkapa videon käyttö diagnosoinnissa on muuttunut arkipäiväisemmäksi. Tässä kehityksessä Terveystalossakin halutaan olla mukana, ja työnhakijatkin tietyllä tavalla odottavat teknisen kehityksen mahdollistamaa vapautta.

– Digitaaliset työkalut on yksi iso nouseva teema, joka muuttaa lääkärien ja hoitajien työnkuvaa ja tuo joustavuutta esimerkiksi siihen, mistä palvelu tarjotaan, Rauhala sanoo.

 

Työterveyslääkäriksi erikoistuva Joni Aho (keskellä) on yksi Terveystalon tuoreista rekrytoinneista Turussa, sairaanhoitaja Elina Narvia toimii muun muassa opiskelijaohjaajana. Myös aluejohtaja Matti Rauhala (vas.) on tuore työntekijä Terveystalossa.

Jokainen voi onnistua omana itsenään. On olennainen osa työssä viihtymistä, että voi tulla työpaikalle sellaisena kuin on.

Terveystalon Turun seudun aluejohtaja Matti Rauhala

 

Turun seutu on terveydenhuoltoalan työllistäjän näkökulmasta tietyllä tavalla helppo, mikäli verrataan esimerkiksi Itä-Suomen kaupunkeihin tai isojen kasvukeskusten ulkopuolella oleviin alueisiin, jonne tekijöitä ei oikein tahdo löytyä.

– Täällä on hyvää lääkärikoulutusta ja vahvat perinteet sairaanhoidon koulutuksessa. Lääkäreiden on myös mahdollista tehdä oma erikoistumisensa meillä, Rauhala muistuttaa.

Hoitoalan viimeisimmät työtaistelut tai esimerkiksi hoitajamitoitus eivät aivan suoraan ole vaikuttaneet alan yksityiselle sektorille, vaikka Rauhalan mukaan onkin tietysti hienoa, että vihdoin saavutettiin julkisellakin puolella työrauha. Hän ei kuitenkaan koe, että julkisen puolen henkilöstöä olisi viime aikoina hakeutunut tavallista enemmän yksityisen suuntaan.

Julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön merkitys tosin kasvaa jatkuvasti. Varsinais-Suomessa esimerkiksi Liedon kaupungin kanssa Terveystalo tekee jo yhteistyötä erikoissairaanhoidon osalta.

– Kun hyvinvointialueiden strategiat tulevaisuudessa menevät pidemmälle, tarvitaan vuoropuhelua ja avointa keskustelua, jotta kaikilla on selkeä käsitys siitä, mitä yksityinen puoli voi tarjota kokonaisuuteen. Se vaikuttaa esimerkiksi tekemiimme investointeihin, Rauhala muistuttaa.

 


 

3 Aurinkosähkö kiinnostaa, mutta sen tekijöistä on pienessä kaupungissa pulaa

 

Solar Finlandilla toivotaan, että noususuhdanteinen ala houkuttelisi osaajia kauempaakin: ”Vapailla markkinoilla työntekijöistä on pulaa, ja se näkyy myös meillä”.

 

Mekaniikkasuunnittelija Janne Immonen aloitti Salo Solarilla joulukuussa 2021, ja hän tekee tällä hetkellä tuotekehitysprojekteissa tuotekehityksen valmistuspiirustuksia. – Työssäni on parasta merkitykselliset suunnittelutehtävät ja joustavat työajat, Immonen kertoo. Kuvassa myös toimitusjohtaja Anu Areva.

 

Kiinnostus uusiutuvaa energiaa ja energiaomavaraisuutta kohtaan on ollut pitkään kasvussa, ja nyt käsillä oleva energiakriisi on suorastaan räjäyttänyt sen.

– Se totta kai näkyy meillä aurinkosähköalalla. Kaikki haluavat nyt tuotteita, mutta toisaalta komponentteja ja materiaaleja ei saada yhtään nopeammin, mikä on tällä hetkellä yksi kompastuskivi, Salo Solarin toimitusjohtaja Anu Areva toteaa.

Salo Solar on osa Solar Finland -konsernia, joka pitää sen lisäksi sisällään aurinkopaneelilinjastoja ja aurinkopaneeleiden tuotantoon tarkoitettuja laitteita valmistavan Salo Automationin, aurinkopaneeleita valmistavan Salo Techin ja energiayhtiö Salo Energian. Salo Solar vastaa kokonaisuudessa aurinkosähköjärjestelmien suunnittelusta ja asennuksesta.

Salo Solarin taustalla on perheyritys, joka sai alkunsa jo vuonna 1978, kun Arevan isä hankki ensimmäiset aurinkopaneelinsa, ja aluksi aurinkosähköjärjestelmiä ryhdyttiin myymään pääasiassa mökeille. Myöhemmin mukaan tulivat matkailuajoneuvot ja veneet. Vuonna 2010 yritys alkoi tuoda itse Suomeen aurinkopaneeleita, ja todellinen käännekohta oli vuosi 2013, jolloin tuli mahdolliseksi syöttää aurinkosähköä sähköverkkoon. Solar Finland -konserni muodostui yhdessä toisen perheyrityksen, Lasse Jokisen, kanssa.

Tekijöistä alkaa Salossa kuitenkin olla pulaa. Yritys kaipaisi kipeästi muun muassa aurinkopaneeliasentajia, ohjelmointi- ja mekaniikkasuunnittelijoita sekä kokoonpanijoita. Vaikka erityisesti Nokia-Microsoftin kännykkäbisneksen alasajo jätti paikkakunnalle valtavasti vapaita osaajia, on tilalle syntynyt myös paljon uutta.

– Salo on pieni paikkakunta, ja täällä on paljon yrityksiä, jotka tarvitsevat samoja työntekijöitä kuin mekin. Vielä tähän asti lähialueilta on saatu haalittua tarpeeksi tekijöitä, mutta se muuttuu koko ajan haastavammaksi, Areva sanoo.

Pienestä kaupungista nuoret lähtevät tyypillisesti muualle opiskelemaan. Kulkeminenkin on nyt niin kallista, että kovin kaukaa työntekijöitä on vaikea houkutella. Toisaalta Salossakin on kouluja, joihin tulee esimerkiksi aikuisopiskelijoita, joita saadaan työssäoppimiseen ja sitä kautta mahdollisesti myös pysyvästi firman leipiin.

Kokoonpanopuolella voidaan tarvittaessa turvautua vuokratyövoimaan, mutta Areva kertoo, että mieluiten yritys palkkaisi tekijöitä suoraan taloon.

– Niin sanottuna perheyrityksenä ajattelemme asioita varmasti hiukan eri tavalla kuin jos olisimme iso pörssiyhtiö. Teemme tietysti itse paljon töitä ja haluamme myös, että työympäristö olisi kaikille ikään kuin toinen perhe, Areva sanoo.

Mutta onko perheyritysmäisyys etu, siitä Areva ei ole varma.

– En tiedä, haluavatko ihmiset tänä päivänä mieluummin perheyritykseen vai hienoon pörssiyhtiöön. Kun jokainen tuntee toisensa, niin esimerkiksi irtisanomisten kynnys on korkeampi, mutta kai perheyrityksessäkin on omat rasitteensa, hän pohtii.

 

Salo Solarin Mekaniikkasuunnittelija Janne Immonen ja toimitusjohtaja Anu Areva työskentelevät Salossa.

Perheyrityksenä ajattelemme asioita varmasti hiukan eri tavalla kuin jos olisimme iso pörssiyhtiö. Teemme tietysti itse paljon töitä ja haluamme myös, että työympäristö olisi kaikille ikään kuin toinen perhe.

Salo Solarin toimitusjohtaja Anu Areva

Areva muistuttaa, että yksi Solar Finlandin kilpailuvalteista on se, että ala on hyvin noususuhdanteinen ja jatkuvasti esillä myös mediassa. Vaikka se on verrattain nuori, löytyy jo jonkin verran osaajia, joilla on ennestään kokemusta aurinkosähköstä. Useimmiten uusilla työntekijöillä kestää kuitenkin tovi, ennen kuin he oppivat, mistä on kysymys.

– Teemme linjastoja, paneeleita ja asennuksia, eikä Suomessa oikein ole näin kokonaisvaltaisia tekijöitä. Sanoisin, että meillä pääsee sukeltamaan hyvin kattavasti uusiutuvaan energiaan ja kaikkeen, mitä se pitää sisällään, Areva arvioi.

Hän myös kertoo Solar Finlandin toiminnan olevan kokonaisuudessaan enemmän kansainvälistä kuin Suomeen keskittyvää. Tarve kotimaassa on tällä hetkellä kuitenkin niin suuri, että käytännössä kaikki tuotanto menee nyt Suomeen. Normaalisti yritys tekee paljon bisnestä esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa, ja siksi Solar Finlandilla pääsee mukaan halutessaan myös kansainvälisiin ympyröihin.

– Uskon, että Varsinais-Suomessa on tarjolla hyviä osaajia, mutta tosi monet heistä ovat myös työllistyneitä. Vapailla markkinoilla työntekijöistä on pulaa, ja se näkyy myös meillä, Areva summaa.