Pitkään odotettu Auran kirkkoremontti alkaa joulun jälkeen

0
Auran kirkon peruskorjaus käynnistyy joulun jälkeen kirkon esineistöstä tyhjentämisellä. Ari Vilénin, Risto Leppäsen ja Marika Aholan keskellä oleva kattokruunu on Liedon ja Auran seurakuntien yhteistä historiaa. Se on tuotu Auran kirkkoon vuonna 1753. Remontissa olemassa olevaa entisöidään ja säilytetään, mutta Aholan takana olevan parven alunen muuttuu.

AURA. Auran kirkon ovet sulkeutuvat jouluaamun jumalanpalveluksen jälkeen puoleksi vuodeksi. Joulun jälkeen kirkossa käynnistyy pitkään valmisteltu remontti. Remontin on tarkoitus valmistua juhannuksen tienoilla.

Liedon seurakunnan kirkkoherra Risto Leppänen luonnehtii remonttia peruskorjaukseksi, jossa olemassa olevat asiat entisöidään ja säilytetään. Kirkon toimintakulttuuriin ei remontin myötä tule muutosta, mutta jotain kuitenkin muuttuu. Näkyvin muutos on esteetön wc, joka rakennetaan pohjoispuolen parven alle. Saman parven alle tulee myös uusi sähköpääkeskus.

Remontin toinen näkyvä muutos on ilmalämpöpumppujen asentaminen. Ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköt sijoitetaan Karjalaan jääneiden muistomerkin takana olevaan kulmaukseen.

REMONTISSA uusitaan sähköjen ja lämmityksen lisäksi myös sakastin keittiökalusteet ja wc. Korjaustoimikunnan puheenjohtaja, talouspäällikkö Marikan Aholan mukaan korjaussuunnitelma noudattaa pääosin Auran seurakunnan aikaista suunnitelmaa.

–Lisänä on sisäpintojen maalaus, Ahola kertoo.

Kirkon värisävyä ei remontissa lähdetä muuttamaan. Myöskään alttarialueelle ei tule rakenteellisia eikä toiminnallisia muutoksia. Kirkkosalin penkkiriveistä poistetaan tai lyhennetään muutamia, jotta saadaan rakennettua esteetön kulku alttarille. Urutkin huolletaan remontin aikana.

Korjaustoimikunnan jäsen, kirkkovaltuutettu Ari Vilén on tyytyväinen remontin käynnistymiseen.

–Se on iso asia, että tämä loppujen lopuksi toteutuu, Vilén toteaa.

Myös kirkkoherra Leppänen iloitsee, että Liedon seurakunta jatkaa Liedon Pyhän Pietarin kirkosta aloittamallaan remontointien tiellä. Hän kokee arvokkaaksi, että kulttuuriperinnöstä halutaan pitää huolta. Leppäsellä riittää myös ymmärrystä sille, että kirkkoremontit voivat herättää seurakuntalaisissa voimakkaita tunteita.

–Aina kun korjataan kirkkoja, sohaistaan ihmisten sisäisimpiä tuntoja, Leppänen sanoo, mutta näkee, että mahdollisista kiistoista huolimatta remonteissa säilytetään ihmisten identiteetin kannalta olennaisia asioita.

Leppäsen toive on, että remonttien jälkeen kirkkoja myös käytetään. Kun tilat on remontoitu, hän katsoo, että niissä on velvollisuus toteuttaa seurakuntaelämää.

AURAN kirkon remontin kustannusarvio on 800 000 euroa. Nykyinen kirkkovaltuusto valitsee vielä viimetöikseen urakoitsijan. Leppänen pitää hyvänä, että remonttia valmistelleet luottamushenkilöt pääsevät päättämään sen toteutumisesta.

Remonttiin haetaan avustusta kirkkohallitukselta. Kirkkohallitus jo kertaalleen eväsi avustuksen vedoten tulevaan seurakuntaliitokseen ja Liedon seurakunnan kirkollisveroprosenttiin, joka alitti avustuksen saamisen edellytykset. Avustuksen myöntöperusteita on sittemmin muutettu ja Liedon seurakunnassa ollaan toiveikkaita, että avustus saadaan.

Pyhän Pietarin kirkon remontin Liedon seurakunta toteutti ilman avustuksia. Seurakunnassa ollaan Aholan mukaan siitä onnellisessa tilanteessa, että sukanvarressa on ollut rahaa remontteihin. Monien muiden seurakuntien tilanne on paljon heikompi. Koko kirkon tasolta onkin esitetty arvioita, että seurakuntien pitäisi luopua 75 prosentista kiinteistömassastaan selvitäkseen korjausvelasta.

Aholan ja Leppäsen mukaan Liedon seurakunnankin resurssien, talouden ja toiminnan kannalta on oleellista, että isot remontit saadaan hyvin niveltymään toisiinsa. Kun Auran kirkon remontti valmistuu, Liedon kirkon remontti viimeistellään urkuremontilla.


AURAN KIRKKO

Auran kirkko valmistui vuonna 1804 kirkonrakentaja Mikael Piimäsen johdolla.

A. Almfeldin suunnittelema puinen, tasavartinen ristikirkko on kolmas samalle paikalle rakennettu kirkko.

Kirkon valmistuessa Aura kuului Liedon emäseurakunnan Prunkkalan kappeliseurakuntaan. Omaksi kirkkoherrakunnaksi Aura erotettiin vuonna 1917.

Kirkon viimeisin isompi remontti on tehty vuonna 1958. Tuolloin muun muassa vaihtui kirkon sisäväritys.

1920-luvulla tehdyn remontin peruja ovat muun muassa penkit, alttaritaulu ja kuorin ikkunoiden lasimaalaukset.

Saarnastuoli ja alttarin reliefi ovat alkuperäisiä.


Remontilla vaikutuksia seurakuntaelämään

Kirkon ollessa remontissa Auran kirkkoalueen jumalanpalvelukset pidetään Auran seurakuntatalolla. Kirkkoherra Risto Leppäsen mukaan jumalanpalveluselämälle haetaan luonteva sykli. Auralaisten myös toivotaan liikkuvan muille kirkkoalueille jumalanpalveluksiin. Samoin seurakunnan toiveena on, että sulun aikana auralaiset ottavat Tarvasjoen ja Liedon kirkot käyttöön kirkollisissa toimituksissa kuten hautaamisissa ja vihkimisissä.