Nimi, ikä, kotipaikka, ammatti.
– Minna Stenroos, 46 vuotta, Pöytyä, talouspäällikkö.
Mikä sai sinut viimeksi ilahtumaan?
– Lapsenlapseni hakeminen päiväkodista, hänen hurmaavan iloinen olemuksensa ja kehittymisensä seuraaminen.
Mitä harrastat ja mikä siinä viehättää?
– Tällä hetkellä aika ei tahdo riittää harrastuksiin, koska opiskelen myös työn ohessa, mutta kahvakuulatunnilla pyrin käymään viikoittain, ettei kaikki aika menisi vain tietokoneen vieressä istumiseen. Öljyvärimaalauksen aloitin kaksi vuotta sitten. Se on terapeuttista ja sillä saa ajatukset täysin irti muista asioista ja velvoitteista.
Jos voisit muuttaa yhden asian, mikä se olisi?
– Tässä maailmantilanteessa haluaisin rauhan. Yleensä ottaenkin toivoisin ihmisten olevan ystävällisiä ja avuliaita toisilleen.
Mitä terveisiä lähettäisit kotikuntasi päättäjille?
– Tämäpä onkin suuri kysymys kunnan taloushallinnossa pitkään työtä tehneelle. Viittaisin edelliseen vastaukseeni ja tähdentäisin kokonaiskuvaan ja muuttuvaan maailmaan perustuvaa päätöksentekoa. Pöytyällä on ongelmana kunnan puolella taajamien välinen ja seurakunnan puolella kirkkoalueiden välinen taistelu, joka vie sekä voimavaroja että kehittymisen mahdollisuuksia. Muutokset eivät koskaan ole helppoja eivätkä välttämättä yksiselitteisiäkään, mutta niitä on silti uskallettava tehdä, jotta voidaan olla vahvoja tulevaisuudessa.
Mikä on sinulle tärkein kotikuntasi lähipalvelu?
– Nyt, kun lapset ovat jo aikuisia, eivät koulut ja päiväkodit ole enää itselle ajankohtaisia, joten kunnan palveluista ehkä kansalaisopiston kurssit ja muuten sitten lähikaupat, koska selkeästi koronan jäljiltä ei enää tule ajettua kovinkaan usein kauemmas kotoa. Ja tottakai on hienoa sairastuessa päästä terveyskeskukseen lähemmäs kuin Turkuun tai Loimaalle.
Kuka tai mikä ansaitsisi saada 500 euron setelin?
– Auranmaan Joulupuu-keräys, jonka kautta kerätään joululahjoja vähävaraisille lapsille ja nuorille.
Mikä on lempielokuvasi / kappaleesi / urheiluseurasi / kirjasi (jokin näistä) – ja miksi?
– Näin joulun aikaan lempikappaleeni on Taivas sylissäni. Laulu jäi mieleen muutamia vuosia sitten, kun kuulin sen Janina Lehtosen ja Ville Mäkimattilan konsertissa Janinan laulamana, ehkä myös Yläneen kirkon akustiikka lisäsi voimakasta tunnetta. Laulun sanoista välittyy tunne elämän ja äitiyden ihmeellisyydestä ja siitä, miten tärkeitä pienetkin hetket elämässä voivat joskus olla. Tanssitaustaisena kappaleiden rytmit ovat tärkeitä tunteen luojia ja valssi on yksi suosikeistani.
Edellinen viikon henkilö halusi kysyä sinulta: Joko olet tehnyt joulupukille kirjeen?
– Ehkä eräänlaisena kirjeenä voin pitää toivomusta viettää joulua yhdessä lasten kanssa. Minulle tärkeintä on rakkaimpien läsnäolo. Nautin joulussa siitä, että on lupa vain olla eikä hetkeen kukaan odota minulta mitään.
Mitä kysyisit seuraavalta viikon henkilöltä?
– Mitä olet oppinut tänä vuonna?