Pöytyäläinen Markku Kaurila hämmästelee, kuinka Khronoksen talon puuosat uhmaavat aikaa

0
Markku Kaurila työskenteli Pöytyän kunnan kehitysjohtajana, kun kunta sai Khronoksen talon pihapiireineen lahjoituksena ja se sitoutui säilyttämään alueen koskemattomana.

PÖYTYÄ/Ordenoja. Markku Kaurila, 67, sanoo innostuvansa hulluista ideoista ja sellainen Khronoksen talo hänen mielestään on. Hän seuraa mielenkiinnolla, miten 1930-luvulla tehdyt puurakenteet kestävät ajan hampaan narskutusta. Ne ovat säilyneet ryhdikkäinä verrattuna ruosteelle antautuneeseen metallirunkoiseen pihakeinuun.

Kaurila työskenteli Pöytyän kehitysjohtajana vuonna 2016, jolloin Lönnströmin taidemuseon nykytaideprojekti, Khronoksen talo, polkaistiin käyntiin.

Nykyisin Kaurila on puurakentamiseen erikoistuneen heikinsuolaisen Hoivarakentajat Oy:n maanhankintapäällikkö. Tasaisin väliajoin hän ajaa Khronoksen talon ohi ja luo katseen pihapiiriin.

– Katoille on kerääntynyt roskaa ja sammalta. Eristepurua on varissut sieltä täältä maahan. Asuinrakennuksen pohjoisseinusta on säilynyt parempana kuin auringon koettelema eteläsivu. Olisi jännä tietää, minkälainen eläinkanta talossa on. Ovatko esimerkiksi supikoirat löytäneet sinne, Kaurila havainnoi.

Supeista ei näy merkkejä, mutta räystäiden aluset ja muut suojaisat paikat ovat hämähäkinseittien peitossa. Vintin ikkunat ovat rikki niin asuinrakennuksessa kuin navetassakin.

Khronoksen talon linnustoselvityksen tehnyt Ilkka Kuvaja on todennut pihapiirin houkuttelevan useita siivekkäitä. Rikkinäiset ja asumattomat rakennukset sopivat niiden pesimäpaikoiksi.

Juttu jatkuu kuvagallerian jälkeen.

Puusto jäi mietityttämään

Khronoksen taloa valittaessa Markku Kaurila muistaa tutkineensa taiteilijoiden kanssa Pöytyältä toistakin, tuntuvasti suurempaa kohdetta. Päivölän asutustilan valinta oli hänen mielestään fiksu päätös – kompaktia kiinteistöä on helppo havainnoida.

Kaurila selittää tiiviisti rakennetun pihapiirin edustavan ennen sotia valinnutta ajattelutapaa. Silloin pientiloilla pyrittiin pyhittämään mahdollisimman paljon maata viljelykäyttöön. Tiiviys oli mahdollista senkin vuoksi, että konekanta oli vähäistä, eivätkä hevosvetoiset työvälineet tarvinneet paljon tilaa.

Ainut Kaurilaa mietityttämään jäänyt asia Khronoksen talon perustamisajoilta on, olisiko ojan ja taideteosta rajaavan aidan välissä olevat puut pitänyt kaataa heti alkuunsa, jotta ajan hampaan nakerrusta olisi helpompi seurata tieltä käsin.

Hänen mielestään puuston raivaaminen saattaisi olla edelleen mahdollista, kunhan aidan sisäpuoliseen osaan ei koskettaisi.

Ainutlaatuinen kohde

Ilmestyykö Auranmaalle lisää Khronoksen temppeleitä – ovatko vanhat koulut sellaisia tai kenties Tarvashovi?

Markku Kaurila pudistaa päätään.

Hänen havaintonsa kotikulmiltaan, Pöytyän Kaurilantien tuntumasta on, että autioitumisen sijaan tapahtuu vastakkaista liikettä, kun hiljentyneitä kiinteistöjä otetaan uudestaan käyttöön.

Ja vaikka joitakin taloja jääkin pois alkuperäisestä käytöstään, Khronoksen talo Ordenojalla on Kaurilan mielestä erityinen.

– Monet hiljentyneet talot ovat varastokäytössä tai vapaa-ajan asuntoina. Tällaisia todellisia autiotaloja, joihin kukaan ihminen ei koske, on todella vähän, Kaurila sanoo.

Hänen mielestään Pöytyälle tulisi saada Khronoksen talon lisäksi muitakin kohteita, joiden luona ihminen voisi pysähtyä ihmettelemään ja ajattelemaan – kokemaan oman pienuutensa.

Kaurila kaipaa Aurajoen maisematien varrelle lintutornin tapaisia maisematorneja. Sopivia tornipaikkoja olisi hänen mielestään Haverilla, Puhon Pitäjänvuorella ja jommalla kummalla puolen Auran kirkonkylää.

 

Taideteos

Khronoksen talo on Lönnströmin säätiön ja taitelilijaryhmä IC-98:n eli Patrik Söderlundin ja Visa Suonpään 2016 aloittama taide- ja tiedeprojekti, jonka lähtökohtana on tarjota ajalle koti tuhanneksi vuodeksi.

Alue on suojattu ihmisiltä ja sitä ympäröi portiton aita.

Pöytyän kunta sai kiinteistön lahjoituksena ja se on sitoutunut säilyttämään alueen koskemattomana.

Khronos on kreikkalaisessa mytologiassa ajan henkilöitymä, joka luo ja jälleen tuhoaa.


Auranmaan Viikkolehti on seurannut ajan kulkua ja sen vaikutuksia Khronoksen talolla vuodesta 2016 lähtien tekemällä talosta jutun aina loppuvuodesta. Sarja jatkuu taas vuoden päästä.