AURANMAA. Oripään K-Marketin taukohuoneen pöydällä on Keskon uunituore ohjeistus suunniteltujen sähkökatkojen varalle. Kauppias Jussi Uusitalo on saanut verkkoyhtiöltä tiedon, jonka mukaan suunnitellusta katkosta pyritään ilmoittamaan tuntia tai kahta ennen toimeenpanoa.
Uusitalo sanoo varoajan riittävän. Näin työntekijät ehtivät ohjata asiakkaat rauhassa kassalle ja ulos kaupasta. Kassat, sähköovet ja hätävalaistus toimivat vielä 15–30 minuuttia sen jälkeen, kun verkkovirta katkeaa.
Suunnitellun sähkökatkon alla kaupan henkilökunta varmistaa myös, että pakastekaappien ovet ja kannet ovat kiinni ja lisäksi kylmähyllyjen eteen lasketaan eristeverhot. Herkimpien elintarvikkeiden kohdalla kylmäketjun kipuraja tulee vastaan noin tunnissa, toiset tuotteet kestävät pidempään. Katkon alettua henkilökunta ryhtyy seuraamaan tuotteiden lämpötiloja infrapunalämpömittarien avulla.
– Lyhyt katko ei juuri haittaa, sillä pakasteet säilyvät suljettujen ovien takana varsin pitkään. Normaalistikin pakastinkoneet sulattavat itsensä automaattisesti kaksi kertaa päivässä, Uusitalo selittää.
Sähkökatkojen todennäköisyyden sanotaan kasvavan kiristyvän pakkasen myötä. Vaikka pihalla olisi alhaisempi lämpötila kuin pakastealtaissa, elintarvikkeita ei Uusitalon mukaan ryhdytä varastoimaan ulkoilmaan muuten kuin äärimmäisessä hätätilanteessa, jollaiseksi ei voi lukea parin tunnin sähkökatkoa.
Suurin harmi parin tunnin sähkökatkosta on, että kauppa joudutaan sulkemaan ja liiketoiminta kärsii.
Ketjulla kova säästötavoite
Jussi Uusitalo pitää varautumista sähkökatkoihin tärkeänä, mutta vieläkin merkityksellisempää on hänen mielestään sähkönsäästö, jottei katkoja jouduttaisi toteuttamaan. K-ketju on linjannut, että siihen kuuluvien toimijoiden tulee vähentää sähkönkulutustaan 15–20 prosenttia.
Vajaat kolme vuotta sitten valmistunut Oripään kauppakiinteistö on suunniteltu niin energiapihiksi, ettei kulutusta pysty enää paljonkaan pienentämään.
– Vuodentakaiseen verrattuna olemme onnistuneet vähentämään 6,1 prosenttia sähkönkulutusta muun muassa juotavien kylmiöitä säätämällä, Uusitalo kertoo.
Ennen pitkää säästöjä tullaan todennäköisesti hakemaan kaupan katolle asennettavilla aurinkopaneeleilla. Kyseessä on niin suuri investointi, ettei sen tekeminen tunnu kauppiaan mielestä fiksulta juuri nyt, kun kaikki on uutta ja kustannukset ovat kovat. Kaupan kannalta aurinkosähkö on siinä mielessä ongelmallista, että paneelit tuottavat vähiten niinä vuodenaikoina, kun sähköä kuluu eniten.
Myös K-Marketin naapurissa, Oripään Shellillä, on ryhdytty säästötalkoisiin: muun muassa ruokalistoja valaisseet lamput on sammutettu eikä kaikkia limonadipulloja säilytetä enää kylmiöissä.
Shellin Jari Hamppula sanoo suhtautuvansa sähköasiaan rauhallisin mielin ja ryhtyvänsä konsernin ohjeistamiin toimiin, jos tilanne niin vaatii. Huoltoasema on suljettava katkon ajaksi, kun mittarit ja kassat lakkaavat toimimasta. Tiukan paikan tullen Hamppula pystyy tuottamaan virtaa aggregaatilla ja pitämään pakastimet sekä jääkaapit kylminä.
Ruoka keittyy kaasulla
Riihikoskelaisen Pitoriihen Taina Lehtinen sanoo yrityksensä pakastehuoneen sietävän parin tunnin sähkökatkon, mutta ruoanlaitto olisi silloin vaivalloisempaa kuin tavallisesti.
– Olemme varautuneet keittämään kaasulla ja maksaminenkin onnistuu katkon aikana päätteen avulla, Lehtinen kertoo.
Hän toivoo, että suunnitelluista katkoista kerrottaisiin viimeistään edellisenä päivänä, mikä antaisi riittävän valmistautumisajan.
Vaikka korttimaksupäätteet toimisivat, pankkien toiminta käy sähkökatkon aikana hankalaksi.
Säästöpankin Marttilan konttorin pankinjohtaja Joni Rintamaa kertoo, että suunnitellut sähkökatkot on huomioitu pankin viimeisimmissä jatkuvuussuunnitelmissa.
– Etäyhteydet toimivat jonkin aikaa ilman sähköä ja niiden avulla pystytään hoitamaan perusasioita. Käytännössä konttori täytyisi sähkökatkon myötä kuitenkin sulkea. Ensin mietittäisiin, kauanko katko kestää ja tarvittaessa siirtyisimme työskentelemään konttoriin, jossa on sähköt, Rintamaa linjaa.
Katko sotkisi tuotannon
Entäpä teolliset yritykset?
Kosken Betonielementin Marko Koski toivoo, että suunnitellut sähkökatkot toteutettaisiin ilta-aikaan, jolloin niistä olisi mahdollisimman vähän häiriötä tuotannolle.
– Kahden tunnin katkos keskellä päivää tietäisi kaksi tuntia pidemmän työpäivän ja ylitöitä. Ilman sähköä emme voi tehdä mitään, kun valut ja koneet lakkaavat toimimasta, Koski kertoo.
Tuotannossa tarvittavan sähkön määrä on hänen mukaansa niin suuri, ettei sen tekeminen onnistu tavanomaisten varavoimakoneiden turvin.
Yläneläisen Mepun tuotantojohtaja Petri Salonen on lohduttautunut sillä, että suunnitellut sähkökatkot osuvat todennäköisimmin alkuvuoden kireille pakkasjaksoille, jolloin tuotantokin pyörii yleensä tavallista rauhallisemmalla tahdilla.
– Sesonki on ohi, kun olemme saaneet toimitettua kauden tuotteet myös lämmittimien osalta, Salonen tarkentaa.
Hänen toiveensa on, että yritys saisi muutaman vuorokauden varoaikaa ennen katkoa. Yhtäkkisen sähkökatkon myötä tulee helposti laatuhukkaa, kun koneet seisahtuvat täydestä vauhdista. Toimihenkilöt pystyvät siirtymään katkotilanteessa etätöihin, mutta tuotannon työntekijöiltä se ei onnistu. Heitä kannustettaisiin todennäköisesti käyttämään työajan lyhennyksiä tai säästövapaita.
Ennen maakaapelien aikaa Mepulla kärsittiin toistuvista sähkökatkoista, joista aiheutui tuotantoa häiritseviä jännitepiikkejä. Niistä on Salosen mukaan onneksi päästy.
