PÖYTYÄ. Lauantaina 28.1. vietetään Kallen, Kaarlon ja Kaarlen nimipäivää. Pöytyän kirkon lähellä, Kolkkistenkoskentiellä asuva Kalle Yli-Jaakkola , 48, aikoo viettää nimipäiväänsä tarjoamalla läheisilleen prinsessakakkua ja Smurffi-limonadia.
Yli-Jaakkola on kuullut etunimensä juontuvan isoäitinsä isän nimestä. Hänet tunnettiin Mannin Kallena. Nykyisin Yli-Jaakkola on samaisen Mannin tilan isäntä.
– Isäni ja äitini totesivat minua nimetessään, että talossa täytyy olla Kalle. Toiselta nimeltäni olen Elias. Sitä sanon taitelijanimekseni, Yli-Jaakkola kertoo.
Jännittävänä yksityiskohtana hän pitää kertomusta suvun juurten ulottumisesta Ruotsin kuningashuoneeseen, jossa on vuosisatojen aikana ollut useita Kaarleksi nimettyjä hallitsijoita.
Lapsuudessaan Yli-Jaakkola sai monenmoisia lempinimiä Kippari-Kallesta Kakeen, mutta niihin hän ei tykästynyt. Kalle on hänen mielestään selkeä ja hyvin puhekieleen istuva nimi.
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston mukaan tammikuun lopussa vietettävä Kallen päivä oli alkujaan vuosina 742–814 eläneen Ranskan keisari Kaarle Suuren muistopäivä.
Kalle on muinaissaksalaisen Karl-nimen puhuttelumuoto. Nimen taustalla on germaaninen miestä tai vapaata talonpoikaa tarkoittava sana. Kalleja tiedetään olleen Suomessa jo keskiajalla. Se oli yleisimpiä suomalaisia miehennimiä 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. 1980-luvulla Kalle-nimi nousi uuteen suosioon.
Viikkolehti esittelee kerran kuukaudessa julkaistavalla Nimpparisankari-palstalla Auranmaalla asuvan nimipäivän viettäjän sekä hänen nimensä taustan.