AURANMAA. Vuonna 2014 alkanut Leader-kausi päättyy vuodenvaihteessa. Vuoteen 2027 saakka ulottuvan uuden kauden tuet ovat haettavissa vasta loppukeväällä, mutta hankkeiden valmistelu ja neuvonta jatkuvat katkeamatta.
Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanien alue kattaa Auranmaan lisäksi Loimaan ja Someron. Tarvasjoki siirtyi vuodenvaihteessa osaksi Varsin Hyvää. Kauden aikana se on tukenut erilaisia hankkeita vähän yli viidellä miljoonalla eurolla.
–Strategialla on ollut kolme tukijalkaa: yhteisöllisyyden kehittäminen, luonto- ja kulttuuriarvojen kehittäminen ja elinkeinotoiminnan tukeminen. Eniten on korostunut yhteisöllisyyden kehittäminen, kertoo Jokivarsikumppanien toiminnanjohtaja Taina Sainio.
Yli puolet Auranmaalle
Sainio arvelee, että noin 60 prosenttia hankkeista on osunut suoraan Auranmaahan. Lisäksi on ollut parisenkymmentä sellaista ylikunnallista hanketta, joissa Auranmaa on ollut mukana.
Linja pysyy tulevallakin kaudella pääpiirteissään samana, vaikka viilauksia strategiaan onkin tehty ja tulossa on myös uusia tukimuotoja kuten pieniä tukia yritysten kehittämiseen ja maatalouden kokeilutuki, joka on kokonaan uusi tukimuoto.
Jokivarsikumppanit on hakenut tulevalle kaudelle jaettavaksi 5,55 miljoonaa tukirahaa eli hieman enemmän kuin mitä päättyneellä kaudella jaettiin. Paljonko saadaan, selviää tammikuun puolivälissä.
Toisin kuin usein ajatellaan, Leader-raha ei ole pelkkää EU-rahaa. EU:n osuus on 42 prosenttia, valtion 38 ja kuntien 20 prosenttia rahoituksesta.
Harva hylätään
Suurin osa Jokivarsikumppaneiden saamista hakemuksista on johtanut tuen saamiseen.
–Hankkeista vain muutama prosentti hylätään, mutta tukisumma on yleensä pyydettyä pienempi ja hankkeita kehitetään paljon yhdessä. Kovin valmiin hakemuksen kanssa ei kannata edes tulla. On järkevämpää, että tuen hakija on meihin yhteydessä jo varhaisessa vaiheessa, Sainio sanoo.
Päättyvän kauden aikana tukikohteet ovat summiltaan ja muutenkin vaihdelleet paljon. Auranmaan suurin hanke oli Pop-areenan rakentaminen ja siihen liittynyt Lukontalon saneeraus.
–Siellä on aktiivinen vetäjä, mikä on hyvin tärkeää. Kyseessä on varmasti yksi kauden parhaista hankkeista, todellinen elinvoiman osoitus, Sainio kehuu.
Hallin rakentamiseen saatiin 179 325 euroa julkista tukea, mikä kattoi puolet kustannuksista. Hallin jälkeen tehtyyn Lukontalon saneeraukseen saatiin 47 070 euron tuki, mikä kattoi 60 prosenttia kustannuksista.
–Hieno hanke oli myös Sisupuiston rakentaminen Aurassa. Hakija teki sen kanssa paljon töitä ja sielläkin oli aktiivinen hankkeen vetäjä, Sainio sanoo.
Sisupuistoa tuettiin 45 150 eurolla, mikä kattoi 66 prosenttia kustannuksista.
Satsauksia tulevaisuuteen
–Tulevaisuudessa on mielenkiintoista nähdä, millaiseksi kolmannen sektorin ja kuntien työnjako muodostuu. Kyrön maauimala on hyvä esimerkki siitä, miten kolmas sektori hoitaa aiemmin kunnalle kuulunutta asiaa, Sainio sanoo.
Kyrön maauimalaa Leader on tukenut parillakin hankkeella. Aurinkopaneelien hankintaan saatiin 14 412 euroa ja vedenkäsittelyjärjestelmän parantamiseen 19 220,74 euroa tukirahaa.
Monet hankkeet ovat painottuneet lasten ja nuorten hyvinvointiin kuten Marttilan liikennepuisto ja frisbeegolf-rata. Paljon on tuettu myös luonnossa liikkumista kuten Hevonlinnan, Kuhankuonon ja Eräkorven reitistöjä.