Pari viikkoa sitten karvalakkimallin Hiaceeni ilmaantui sen käyttöhistorian harmillisin vika – rekisterivalot pimenivät. Polttimoille ei tullut virtaa, vaikka suihkautin liittimiin useimmat sähköviat korjaavaa ihmeainetta. Oli siis kurvattava merkkikorjaamoon, missä ongelma poistui uuden johtosarjan myötä.
Pajalle mennessäni en ollut mahtua huollon lähiparkkipaikalle, kun hinausauto kiskoi siihen Hiacen seuraajamallia, Toyotan merkillä varustettua Fiatin ja PSA:n luomaa pakettiautoa. Lähtiessäkin oli odotettava, kun taas kulkuväylällä liikuteltiin lihasvoimin konsernipakua. Laskujeni mukaan se oli kolmas samanlainen tapaus vajaan puolen tunnin sisällä.
Olen pitänyt höpöpuheena, ettei Suomesta olisi saanut vuoden 2012 jälkeen luotettavia uusia pakettiautoja, mutta kyllähän parkkipaikan tapahtumat panivat miettimään asiaa. Mainittu vuosi on siis ajankohta, jolloin viimeiset Hiacet laivattiin Suomeen. Tuonnin lopettamisen syy oli, etteivät Toyotan vanhan liiton dieselit täyttäneet Euro 5 -päästörajoituksia.
Muiltakin osin Hiace on melkoinen aikakapseli. Lämmityslaitteen säätimet ovat 70-luvun tekniikkaa, digitaalikello edustaa 80-lukua eikä mukavuuskaan ole tätä päivää. Ajonvakautusjärjestelmä löytyy penkin ja polkimien välistä. Olennainen osa luistonestoa ovat taka-akselin päälle vyötettävät sepelisäkit ja uudehkot nastarenkaat.
Äskettäin ihailin sivistyneeltä peliltä vaikuttavaa naapurin Transitia. Auto oli juuri saanut maskisuojat, joiden naapuri toivoo auttavan kirpeässä pakkasessa. Sellaisessa säässä mäkiavustin lakkaa kuulemma toimimasta, tehot häviävät eikä autolla uskalla lähteä moottoritielle. Toinen tuttava tuskaili Volkkarin pikkuvikoja ja kolmannella oli ruostumismurheita Mersussa. Toimiessaan nämä kaikki ovat kuulemma mukavia ajettavia.
Ei ole ollut moisia vaivoja vanhassa Hiacessa, mutta ennen pitkää ruoste meidät erottaa. Siihen mennessä markkinoille saisi ilmestyä yksinkertaisille ihmisille tarkoitettu toimintavarma ja entistä vähäpäästöisempi karvalakkipaku. Toisaalta jos vanhat Toyotat katoavat, maailmasta tulee pikkuriikkisen rauhallisempi paikka. Millä ulkomaiden uutiskuvista tutut rettelöitsijät sitten liikkuvat – eivät ainakaan konsernipakuilla.
toimittaja
Timo Koskensalo
timo.koskensalo@avl.fi