AURANMAA. Auralaiset loistavat sekä maakunnallisessa että valtakunnallisessa vertailussa, kun tarkastellaan kirjaston käyttöä ja lukuintoa. Myös marttilalaiset menestyvät tässä vertailussa, mutta oripääläiset ovat laiskahkoja kirjaston käyttäjiä.
–Lainaajat ovat löytäneet takaisin kirjastoon. Kävijämäärät, samoin lainausluvut, ovat aika lähellä sitä, mitä ne olivat vuonna 2 019 ennen koronaa, Auran ja Pöytyän kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen sanoo.
Aurassa ja Pöytyällä fyysisten kirjastokäyntien määrä lisääntyi viime vuonna huomattavasti. Verkkokäyntien määrässä sitä vastoin oli laskua. Saman suuntaisia olivat muutokset myös Kosken ja Marttilan kirjastoissa, mutta Oripäässä sekä fyysisten käyntien että verkkokäyntien määrät vähenivät.
Lainamäärissä oli viime vuonna kasvua Auran, Kosken ja Pöytyän kirjastoissa. Marttilassa ja Oripäässä lainamäärät putosivat. Kaikkinensa marttilalaiset olivat kuitenkin keskivertosuomalaisia ja -varsinaissuomalaisia ahkerampia lainaajia. Oripäässä asukaslukuun suhteutetut lainausluvut jäivät selvästi alle keskiarvojen.
KIRJASTOJEN aukioloajoilla ei vaikuta olevan aivan suoraa yhteyttä kävijä- ja lainamääriin. Oripäällä on Auranmaan kuntien kirjastoista vähiten aukiolotunteja viikossa, mutta Marttilan kirjastossa on vain yksi viikkotunti enemmän. Kosken, Kyrön ja Riihikosken kirjastoilla on puolestaan aukiolotunteja enemmän kuin Auran kirjastolla. Omatoimikirjastot ovat omalta osaltaan lisänneet kirjastojen käyttöä, mutta esimerkiksi Marttilassa ei ole omatoimikirjastoa.
Ari Koistinen pitää Auran kirjaston sijaintia koulun ja liikuntahallin yhteydessä yhtenä tekijänä hyviin kävijä- ja lainamääriin. Hän myös iloitsee siitä, että kirjaston lainoista reilusti yli 50 prosenttia on lasten ja nuorten kirjallisuutta.
–Kyllä varmasti lukeminen on vähentynyt pitkällä tähtäimellä ja on merkkejä lukutaidon rapautumisesta, mutta koitamme edistää lukemisen tukemista, Koistinen sanoo.
E-KIRJOJEN on osaltaan arvioitu muuttavan lukemista ja näin myös Koistinen arvioi käyneen tai käyvän. Esimerkiksi äänikirjoja hän ei kuitenkaan näe uhkana varsinaiselle lukemiselle. Päinvastoin äänikirjat saattavat Koistisen mukaan tuoda uusia ihmisiä kirjallisuuden pariin.
–Äänikirjat ovat tuotteena erilaisia kuin painetut kirjat ja kiinnostavat erilaisia käyttäjiä. Ne kuitenkin saattavat myös lisätä kirjastojen käyttäjäkuntaa, Koistinen miettii ja toteaa, että e-kirjojen vaikutusta kokonaisuuteen ja kirjastojen kävijämääriin on vaikea todentaa.
E-kirjojen lainamäärät olivat Auranmaan kirjastoissa vielä viime vuonna vaatimattomia. Toisaalta tarjontakin on tähän asti ollut Koistisen mukaan aika suppeaa.
–Tähän tulee ensi vuonna muutos, kun valtakunnallinen e-kirjasto aloittaa, Koistinen sanoo.
Valtakunnallisen e-kirjastohankkeen tavoitteena on toteuttaa kunnille yhteinen e-kirjasto, jonka kokoelma on käytettävissä missä päin Suomea tahansa yhden verkkosivun tai mobiilisovelluksen kautta. Yhteisen e-kirjaston käyttö edellyttää oman asuinkunnan liittymistä mukaan e-kirjastoon. Kunnat päättävät liittymisestä syksyn aikana.
Meno omatoimikirjastossa rauhoittui
Meno Auran omatoimikirjastossa vaikuttaisi rauhoittuneen tällä erää. Omatoimikirjasto jouduttiin siellä ilmenneiden käytöshäiriöiden vuoksi väliaikaisesti sulkemaan joulukuussa 2021. Nyt ongelmia ei ollut.
–Omatoimikirjasto parantaa kirjaston saavutettavuutta ja on ideana erinomainen, vaikka siihen liittyy lieveilmiöitä, kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen sanoo ja huomauttaa, etteivät lieveilmiöt ole olleet ainoastaan Auran kirjaston ongelmana vaan yleisiä muuallakin.
Auran kirjastosta kuuluu muutoinkin hyviä uutisia, sillä kirjastoon ollaan saamassa maksupääte. Tähän asti kirjastossa on jouduttu olemaan käteismaksujen varassa. Lisäksi Loisto-kirjastojen uusi verkkokirjasto on avattu joitain viikkoja sitten. Koistisen mukaan uusi sivusto on käyttäjäystävällisempi ja toimii entistä paremmin myös mobiililaitteissa.