Dokumentti Kyösti Iitistä julkistetaan Mäkiäisten työväentalolla

0
Kyösti Iitin taideteokset syntyvät ateljeessa, joka on oikeastaan katos. Ilmanvaihto on kunnossa. (Kuva: Asko Virtanen)

PÖYTYÄ. Dokumentti pöytyäläisestä ITE-taiteilijasta Kyösti Iitistä julkistetaan Mäkiäisten työväentalolla keskiviikkona 19.4. kello 17–19.30 järjestettävässä juhlassa, jossa nähdään 47 minuuttia pitkä dokumentti ja kuullaan taiteilijan kuulumisia häneltä itseltään.

Juhlassa kuullaan myös Iitin nuoruuden aikaista vaikuttajaa, Pöytyän liikunnanohjaajana toiminutta Alpo Turusta ja Esa Peuhoa, jonka merimiesaiheinen laulu linkittyy Iitin merenkävijäsukuun ja myös Iitin omaan taustaan laivanrakentajana. Tarkoitus on taiteen lisäksi keskustella myös Iitille rakkaasta urheilusta.

Dokumentin on tuottanut ja käsikirjoittanut Leo Lappalainen, leikkaus, editointi ja ohjaus on Pertti Jokisen.

”Enkelipuisto, Kyösti Iitti 35 vuotta –itekseen” käy läpi sekä kertojan että Kyösti Iitin itsensä kertomana enkelipuiston historiaa niin paikkana kuin sen teoksiakin ja sitä, miten ja missä ne syntyvät.

Iitin lapsuudenkoti sijaitsee lähellä nykyistä Enkelipuistoa. Alue oli Iitin lapsuuden leikkipaikka, jonka hän aikuisena osti itselleen ja perheelleen alun perin kesäpaikaksi. Vuosikymmenten kuluessa paikasta kuoriutui nykyinen Enkelipuisto, missä keskellä on suuri itse kaivettu lampi sekä toistasataa pääasiassa teräksestä tehtyä taideteosta.

Lappalainen luonnehtii dokumenttia ”välitodistukseksi menneestä lukukaudesta”, sillä Iitin tarina luonnollisesti jatkuu edelleen.

–Kuvaus on tehty oppilastyönä. Kyseessä on ennen kaikkea kulttuuriteko. Halu taltioida Enkelipuiston ainutlaatuisuus tulevillekin polville, Lappalainen tiivistää.

Kuvaukset on tehty vuosina 2020-2021. Dokumentti on taltioitu DVD-levylle.

–Se on tulossa lainattavaksi ainakin lähialueen kirjastoihin. Se, missä muussa muodossa dokumenttia voisi levittää, on vielä mietinnässä, Lappalainen toteaa.


Arvostelu

Kyösti iItistä tehty dokumentti tiivistää hienosti Enkelipuiston ainutlaatuisuuden. Paikka on jo sinänsä mieleen jäävä, puhumattakaan yli sadasta teoksesta, joilla kaikilla on oma tarinansa. Sopii toivoa, että dokumentille löydetään sopivat kanavat tuoda se mahdollisimman laajaan tietoisuuteen. Enkelipuistossa käyneiden kokemukset puhuvat omaa kieltään siitä, että harva sieltä lähtee vaikuttumatta paikan ainutlaatuisuudesta, mutta myös sen isännän intohimosta taiteeseen ja elämään laajemminkin.

Niille, jotka eivät pääse paikalle, dokumentti antaa hyvän kuvan siitä, mistä Enkelipuistossa on kysymys.

Asko Virtanen