LIETO. Vahti on näennäisen keskittynyt etsimään herkullisimpia papanoita lampolan lattialta, mutta samalla se tarkkailee vierailijaa. Kun vierailija pujottaa kätensä aidan läpi rapsuttaakseen hellyydenkipeää lammasta, Vahti tulee välittömästi tarkastamaan tilanteen. Ilman tilanpitäjää Kaisa Hilskaa vierailijalla tuskin olisi ollut mitään asiaa lampolaan.
Vahti on keskiaasiankoira ja toinen Hilskan laumanvartijakoirista. Niiden työnä ja tehtävänä on lampaiden vartioiminen pedoilta.
Koirakouluttajana pitkään työskennellyt Hilska on jo vuonna 2001 kirjoittanut tietokirjan laumanvartijakoirista, mutta ensimmäiset omat laumanvartijat tulivat Karjataidon luomutilalle vasta kuusi vuotta sitten.
–Laumanvartijakoira sopii osalle, mutta ei kaikille tiloille, Hilska toteaa.
Karjataidon luomutilallakin oli Hilskan mukaan hidastavia tekijöitä, sillä tilan laitumet ovat hajallaan, tilalla on paljon liikennettä ja lähistöllä sijaitsee muuta asutusta. Myös isoilla tiloilla, joilla on paljon työntekijöitä, laumanvartijoiden pito voi olla vaikeaa. Laumanvartijaroduilla kun on pentuina muita rotuja kapeampi aikaikkuna, jolloin ne tutustuvat avoimesti uusiin ihmisiin, eivätkä kaikki ole Hilskan mukaan aikuisena kiinnostuneita lisäämään ”tuttavapiiriään”.
–Laumanvartijan pito vaatii paljon. Koiralle ei voi selittää, että joku satunnainen kaveri on ok eikä peto, Hilska toteaa ja huomauttaa Suomessa koiranomistajilla olevan isompi vastuu koiristaan kuin laumanvartijarotujen alkuperäismaissa.
LAUMANVARTIJOIDEN tulon Karjataidon luomutilalle ratkaisi ilves, joka alkoi vierailla tilan lammaslaitumilla 4–5 päivän välein. Ilvestä eivät pidätelleet valot, radio, liiketunnistimet, hajupommit eikä petoaitakaan, vaan se ilmeisesti keplotteli itsensä laitumelle aidan vieressä olleiden puiden kautta.
–Tilanne oli kestämätön. Laidunkausi oli vielä käynnissä ja luomussa kun ollaan, lampaita ei voinut hakea sisälle, Hilska muistelee ja kertoo nukkuneensa toista viikkoa laitumessa.
Petojen torjunnassa Hilska pitää petoaitaa ja laumanvartijakoiraa aika varmana yhdistelmänä. Laumanvartijoiden tulon jälkeen petovahinkoja on Hilskan mukaan ollut koirien valvomilla lohkoilla nolla. Petoriskiä tilalla ei kuitenkaan saada nollaksi, sillä kaikilla tilan lohkoilla koiria ei voida käyttää.
LAUMANVARTIJAKOIRAN ottamisen ensimmäisiä edellytyksiä on Hilskan mukaan, että tilalla on jo petoaidat valmiina. Muuten koira voi oppia karkailemaan laitumelta.
Itse työtä ei laumanvartijalle tarvitse eikä voikaan opettaa, mutta muutoin koira vaatii koulutusta. Muun muassa luoksetulo, talutushihnassa kulku ja eläinlääkärillä käynti ovat asioita, joita koiran on vähimmillään opittava. Koiran ja karjan välisestä suhteesta ei myöskään tule automaattisesti hyvä, vaan se vaatii opettelua ja totuttelua. Siltikään kaikista ei välttämättä kasva hyviä laumanvartijoita, sillä laumanvartijat saattavat esimerkiksi olla rajuja leikkijöitä.
–Onnistumisen mahdollisuudet paranevat, jos onnistuu hankkimaan pennun kasvattajalta, jonka luona pentu on ollut tuotantoeläinten kanssa tekemisissä, tai jos pennun vanhemmat ovat olleet, Hilska sanoo.
Laumanvartijat ovat myös paitsi yksilöinä myös rotuina erilaisia. Hilska kehottaakin tutustumaan rotujen alkuperään, sillä osa roduista on enemmän lauman, osa alueen vartijoita. Koulutettavuudessa ja ihmissosiaalisuudessa on myös eroja.
–Kannattaa käydä tutustumassa pennun vanhempiin ja siihen, miten ne toimivat, Hilska neuvoo ja toteaa koiran soveltuvuuden olevan iso asia.
Lisää laumanvartijoista, niiden käytön edellytyksistä ja kustannuksista Hilska kertoo Laumanvartijakoirat petovahinkojen torjunnassa -hankkeen webinaarissa ensi perjantaina ja kesäkuussa tilavierailulla.
Laumanvartijakoirat-webinaari 28.4.2023 kello 18–20. Ilmoittautuminen webinaariin https://wwf.fi/laumanvartijahanke/ -nettisivun kautta.
Laumanvartijahanke kerää ja levittää tietoa
WWF:n Laumanvartijakoirat petovahinkojen torjunnassa -hankkeessa kerätään ja levitetään tietoa laumanvartijakoirien käyttömahdollisuuksista karjatiloilla. Ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen käynnistää Laumanvartijakoirat-webinaari 28.4. ja 7.6. on vuorossa tilavierailu Liedossa Karjataidon luomutilalle. Syksyn ja kevään 2024 aikana on tarkoitus järjestää lisää koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksia eri puolilla Suomea.
Hankkeessa etsiä uusia keinoja eläintilojen ja petojen rauhallisempaan rinnakkaiseloon. Hanke on jatkoa aiemmalle Laumanvartijaeläinten käytön lisääminen Suomessa -hankkeelle.
WWF:n mukaan susien on tilastoitu aiheuttaneen vuosittain keskimäärin yli sata lammasvahinkoa. Vuonna 2022 WWF teetti kyselyn laumanvartijakoiria käyttäville tiloille. Kyselyyn vastanneista 88 prosenttia koki koirasta olevan hyötyä petovahinkojen ehkäisyssä. Kyselyyn saatiin vastaus noin 50 tilalta, joista yli puolet oli lammastiloja.
WWF:n mukaan laumanvartijakoirien käyttö on karjatiloilla Suomessa vielä lapsenkengissä.