KOSKI. Kosken betonielementin toimitusjohtaja Marko Koski on toiveikas, että kuluvan vuoden aikana rakentaminen lähtee taas piristymään.
–Rakentaminen on paljon kiinni luottamuksesta. Suomen liittyminen Natoon ja se että eduskuntavaalit on nyt pidetty, lisäävät varmasti luottamusta Suomen talouteen varsinkin ulkomailla. Asuntomarkkinoilla on paljon ulkomaisia sijoittajia, joiden luottamuksesta on paljon kiinni, Koski sanoo ja painottaa, että taloudessa ja rakentamisen suhdanteissa mielialoilla on merkitystä.
Kosken betonielementti toimii alalla, joka on nopeatempoinen ja herkkä suhdanteille. Rakentamisen hiljeneminen alkoi jo vuosi sitten, kun rakennusliikkeet alkoivat siirtää hankkeitaan. Uusia ei aloitettu, jos varausaste ei ollut korkea.
–Ihmisiä ei pitäisi pelotella koronnostoilla tai muilla ikävillä talousuutisilla. Olen kuitenkin peruspositiivinen ja uskon, että kesän jälkeen rakentaminen lähtee vilkastumaan, ei Suomi voi kokonaan pysähtyäkään, Koski sanoo.
Väki vähentynyt
Elementtien teko on suhdanneherkkää toimintaa.
–Ala on vähän sellainen, että joko on kova kiire tai sitten ei yhtään. Se vaikuttaa tietysti myös työvoiman tarpeeseen. Meillä oli viime vuonna vuokratyöntekijät mukaan luettuna kuutisenkymmentä ihmistä töissä. Nyt vuokratyöntekijöistä on jouduttu luopumaan ja porukkaa on töissä noin 30, Koski sanoo.
Silloin, kun rekrytointeja on tehty, katseet on pitänyt suunnata ulkomaille.
–Viimeksi pari vuotta sitten, kun oli pula tekijöistä, meille tuli paljon väkeä ulkomailta vuokratyöntekijöiksi. Toisaalta alalle tulee säännöllisesti myös hyviä nuoria työntekijöitä, joita rakentaminen kiinnostaa, joten siinä mielessä tulevaisuutta on, Koski sanoo ja painottaa, ettei käsitys nuorten huonoista työelämätaidoista pidä paikkaansa tai ainakaan sitä ei voi yleistää.
Kosken betonielementti toimii Turun, Helsingin ja Tampereen muodostamassa kolmiossa. Sitä kauemmas ei oikein kannata lähteä betonielementtejä kuljettamaan. Viime vuosina yritys on tehnyt elementtejä pääasiassa kerrostalorakentamisen tarpeisiin, mutta nyt se puoli on hiljentynyt. Sen sijaan julkinen rakentaminen on edelleen vilkasta.
Tarvikkeissa nousua ja laskua
–Kun valtio tai kunta on mukana hankkeessa, se toteutuu vaikka olisi huonompikin suhdanne. Nyt on siinä mielessä hyvä hetki rakentaa, että monien tarvikkeiden kuten teräksen hinta on laskenut. Toisaalta betonin hinta on noussut. Betonin valmistaminen vaatii paljon energiaa ja päästökauppa vaikuttaa sen hintaan, Koski sanoo.
Talouden ja luottamuksen lisäksi alaan vaikuttavat myös poliittiset päätökset. Esimerkiksi Helsingissä kaavoitus hidastaa hankkeita, Turussa ongelmana ovat jäykät rakennuslupaprosessit.
Rakentaminen seurailee tiiviisti muuta taloutta ja työllisyyttä
–Jos jollekin alueelle tulee työpaikkoja, siellä tarvitaan myös asuntoja, Koski tiivistää.
Pohja häämöttää rakentamisen suhdanteessa
Rakennusteollisuus RT ennakoi maaliskuun lopun suhdannekatsauksessaan rakentamisen supistuvan tänä vuonna 3,5 prosenttia ja jäävän ensi vuonna puolisen prosenttia miinukselle.
Rakentamisen aloitusmäärissä kovimmat jarrutukset nähtiin jo viime vuoden puolella. Suomen talouden odotetaan kääntyvän kasvuun loppuvuonna ja työllisyyden pysyvän hyvällä tasolla, mikä tukee myös rakentamisen vähittäistä elpymistä.
–Koko viime vuoden jatkuneen pudotuksen jälkeen kolkuttelemme rakentamisen luvissa ja aloituksissa nyt tasoa, jolta nousu on tilastohistoriassa keskimäärin alkanut, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo.
–Velkavetoisuuden aika on ohi, korot ja elinkustannukset jäävät kohonneelle tasolle, arvaamattomuus taloudessa ja politiikassa kasvaa. Samaan aikaan rahoituksen ja rakentamisen sääntely kiristyy. Yhtälö on hyvin haastava ja tarvitsemme vakauttavia poliittisia päätöksiä, Vihmo jatkaa.
Sekä kuluttajat että sijoittavat ovat odottavalla kannalla. Rakennusteollisuus arvioi aloitusten supistuvan tänä vuonna lähes kolmanneksella noin 27 000 asuntoon. Viime vuonna aloitukset vähenivät viidenneksellä.
–Suomen vakailla asuntomarkkinoilla ei ole aineksia isompaan negatiiviseen kierteeseen. Asuntojen hintakehitys on ollut hidasta finanssikriisistä lähtien eikä meillä ole ollut hintakuplaa, Vihmo sanoo.
Muuta uudisrakentamista kannattelevat jatkossa vihreän siirtymän siivittämät teollisuuden investoinnit ja toimitilarakentaminen.