PÖYTYÄ. Kuhankuonon retkeilyreitistö tunnetaan, mutta vähemmän tunnettua lienee, että Kuhankuonolle voi vaeltaa Pöytyän Haukkavuoresta. Kuhankuonon ja Haukkavuoren yhdistävällä reitillä on pituutta kymmenisen kilometriä ja reitin varrella on kaksi laavua. Näistä toinen Haukkavuoren kuntoradan maastossa.
–Kyllä porukka tätäkin reittiä käyttää, innokas ulkoilija ja Pöytyän kunnanvaltuutettu Matti Rajala tietää.
Hän on itsekin reittiä kulkenut ja osaa kertoa, että vuosien varrella reittiä on paranneltu. Hänen mukaansa reitti on ollut olemassa ainakin parisenkymmentä vuotta.
–Yhdessä vaiheessa suo-osuudet olivat aika huonossa kunnossa ja keväällä osa reitistä on aika vetevää, Rajala sanoo.
Reitti on kuitenkin käyttökelpoinen ja Rajalalla on syntynyt haave, että Kuhankuonolle luotaisiin yhteys Kyröstä asti Haukkavuoren kautta. Rajala tekikin asiasta vasemmistoliiton valtuustoaloitteen.
Rajala on myös jo hahmotellut reittiä Kyröstä Haukkavuoreen. Reitti kulkisi ysitien levähdysalueelta kohti Kaulajokea, jonka varrelta se kääntyisi Lankkisissa Aurajoen maisemapolulle ja jatkuisi Riihikosken keskustan läpi Haukkavuoreen. Rajala on kartalta laskeskellut, että reitille tulisi pituutta noin 14 kilometriä. Sen varrelle hän sijoittaisi pari laavua tai lepopaikkaa.
Mahdollisen reittialueen omistussuhteet ovat Rajalan mukaan sirpaleiset ja pääosin maat ovat yksityisomistuksessa. Hän arvioikin, että projekti vaatisi sekä yksityishenkilöiden että yhdistysten yhteistyötä.
–Olisi hienoa, jos Pöytyän kunta ottaisi tästä itselleen vetovastuun ja lähtisi kokoamaan näitä tahoja yhteen, Rajala toivoo aloitteessaan.
Rajalalle luonto on se paikka, jossa arkikiireet ja huolet unohtuvat. Mukaan hän pakkaa kahvipannun ja riippumaton.
–Minulla on tapana ainakin kerran kesässä kiertää Vajosuon 30 kilometrin lenkki Kurjenrahkalla, Rajala kertoo ja toteaa luonnossa liikkuessaan unohtavansa myös Pöytyän poliittiset väännöt.
Rajala toivoo aloitteestaan yhdistävää tekijää kylätaajamien välille. Kyröstä Kuhankuonolle kulkeva reitti yhdistäisi hänen mukaansa kylät symbolisesti.
–Pöytyän suurin ongelma on, etteivät kylät ole yhtenäisiä vaan ajatellaan koko kunnan sijaan omaa kylää, hän harmittelee ja jatkaa, että siksi kyliä pitäisi osata kehittää omien vahvuuksien kautta.
–Se, jos jokin, hyödyttäisi koko kuntaa.