Museopappila vei sydämen – Pöytyän kotiseutuyhdistys täyttää 70 vuotta

0
Pöytyän Museopappilaa on sisustettu viimeisten vuosien aikana Anu Riikka Terhon johdolla. Tauno Mäki ja Pertti Mäki-Uotila ovat 70-vuotisjuhlavuottaan viettävän Pöytyän kotiseutuyhdistyksen pitkäaikaisia johtokuntalaisia ja talkoolaisia.

PÖYTYÄ. Pöytyän kotiseutuyhdistys täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Paikkakunnan kulttuuriperintöä aikanaan vaalimaan perustettu yhdistys lienee tunnetuin Pöytyän Museopappilasta, jota se on ylläpitänyt ja jonka esinekokoelmaa kartuttanut. Myös Reppuniemen ulkomuseota kotiseutuyhdistys on ollut yhdessä Lions Clubin kanssa rakentamassa ja ylläpitämässä.

Kotiseutuyhdistyksen vuosikymmeniin on mahtunut hiljaisiakin hetkiä, mutta viime vuosien aikana Museopappila on herätetty eloon tarmokkaan puheenjohtajan Anu Riikka Terhon johdolla. Terhon aikana muun muassa Museopappilan huoneita on sisustettu viihtyisästi heijastelemaan 1930−1950-lukuja. Hänen aikanaan on myös yhdistyksen jäsenmäärä saatu kasvuun. Tällä hetkellä Pöytyän kotiseutuyhdistyksellä on noin 130 jäsentä, kun se Terhon puheenjohtajakauden alkaessa oli puolet vähemmän.

–En tiedä, mihin se häpeä on mennyt, Terho sanoo ja toteaa, etteivät kaikki kehtaa tehdä jäsenhankintaa.

Terhon kohdalla turhan ujostelun on todennäköisesti ohittanut ihastus Museopappilaan.

–Olen ihan rakastunut tähän taloon, hän toteaa ja jatkaa pitävänsä ylipäätään tärkeänä, että menneisyyttä säilytetään tuleville sukupolville.

Terho on erilaisia näyttelyitä ja tapahtumia Museopappilaan järjestäessään huomannut etenkin lasten olevan kiinnostuneita kuulemaan tarinoita menneisyydestä. Hän onkin pyrkinyt tarinallistamaan Museopappilan näyttelyitä ja tapahtumia. Esimerkiksi nyt on tulossa tarinailta, jossa perehdytään rakennuksessa asuneisiin kirkkoherroihin.

–Museopappilan rakennuttanut Johan Sundvall oli suuruudenhullu ja halusi rakennuksesta kartanomaisen. Hän rakennuttikin toisen kerroksen omalla kustannuksellaan, Terho kertoo.

PÖYTYÄN seurakunnan omistuksessa edelleen olevan rakennuksen ympärille rakentui aikanaan pappila, joka oli myös seudun vauraimpia maatiloja navettoineen ja muine rakennuksineen. Noista muista rakennuksista on jäljellä enää navetta. Pappilan puutarhakin oli 60 vuotta pahuuden vallassa ennen kuin sitä alettiin raivata.

–Siinä olisi hieno puutarhan paikka, kotiseutuyhdistyksen pitkäaikaisin johtokunnan jäsen ja talkoolainen Tauno Mäki toteaa.

Mäki tuli aikaan mukaan yhdistyksen toimintaan vietettyään jo sitä ennen usein aikaa Museopappilassa isänsä apurina kunnostustöissä. Viehtymys vanhanaikaiseen rakentamiseen, kuten seinien pahvittamiseen, on pitänyt hänet pitkään mukana yhdistyksen toiminnassa. Kimmoke yhdistykseen liittymiseen tuli luottamustoimissa toimimisen ja silloisen vapaa-aikasihteerin, nykyisen kulttuurisihteerin Taina Myllysen kautta.

Myös Terho ja yhdistyksen sihteeri Pertti Mäki-Uotila ovat tulleet yhdistyksen toimintaan mukaan Myllysen houkuttelemina. Myllynen toimi promoottorina näyttelyiden järjestämisessä ja houkutteli Kyntäjäntuvan ”vs. talonmiehenä” toimineen Mäki-Uotilan kotiseutuyhdistyksen toimintaan. Terhon hän puolestaan pyysi aluksi avukseen näyttelyiden järjestämiseen. Myöhemmin vastuu näyttelyistä on siirtynyt Terholle. Yhdistyksen puheenjohtajaksi hän päätyi lyöttäydyttyään yhteen Mäki-Uotilan kanssa.

–Yhdistyksellä ei ollut kahteen vuoteen toimivaa puheenjohtajuutta, sitten avasin suuni ja sanoin, että voisin ryhtyä. Pertti ei ensin sanonut siihen mitään, kun arvasi varmaan, mitä siitä seuraisi, eli hänen työmääränsä kasvaisi, Terho naurahtaa.

Terhon mukaan Museopappilan ylläpito on raakaa työtä.

–Itse en siihen niinkään ole osallistunut, vaan enimmäkseen olen leikkinyt täällä kotia ja komentanut miehiä, Terho sanoo kiitellen pientä mutta ahkeraa talkooporukkaa.

MUSEOPAPPILAN ja Reppuniemen rakennuskannasta kotiseutuyhdistyksessä on joka tapauksessa iso huoli, sillä talkooporukka käy kaikenaikaa pienemmäksi ja esimerkiksi Museopappilan katto vaatisi korjaamista. Yhdistyksellä ei myöskään ole varoja remonttiin.

–Ilman kunnalta joka vuosi saatua toiminta-avustusta tulot olisivat aika vähissä, sillä pääsylipputuloista ja arpajaisista ei paljon tule, Terho toteaa.

Jatkossa kotiseutuyhdistys ja Museopappila kaipaisivatkin Terhon tavoin taloon ihastunutta sekä Mäen ja Mäki-Uotilan tavoin sitoutunutta projektityyppiä, joka osaisi käynnistää hankkeita muun muassa rakennuksen katon korjaamiseksi. Myös uudelle innokkaalle puheenjohtajalle ja nuorelle talkooväelle olisi tilausta.

–Museopappila on monien mahdollisuuksien talo. Moni ajattelee, että olen siellä jo käynyt, mutta tämä on paikka, jonne kannattaa tulla uudestaan, Terho sanoo.

Terholle tulee tänä vuonna itselleenkin 70 vuotta täyteen ja hän katsoo puheenjohtajakautensa olevan jo loppuvaiheessa. Toivoa antaa, että johtokuntaan on saatu uusia ihmisiä.

Museopappilan ”Kahvin tuoksua” -näyttelyn avajaistapahtuma 11.6. kello 13–16, minkä jälkeen Museopappila on avoinna sunnuntaisin kello 13–16. Heinäkuussa myös tiistaista lauantaihin kello 12–16.

Pöytyän kotiseutuyhdistyksen ja Anu Riikka Terhon 70-vuotisjuhlaa vietetään 15.7. Museopappilassa Yläneen Pelimannien viihdyttämänä kello 13, 14 ja 15.


Pöytyän kotiseutuyhdistys ja Museopappila

Pöytyän Museopappilan rakennutti kirkkoherra Johan Sundvall vuonna 1802.

Rakennus toimi pappilana yhdeksän kirkkoherran aikana.

Talon viimeinen asukas oli kirkkoherra Martti Savelainen. Tyhjilleen rakennus jäi vuonna 1959.

Kuvanveistäjä Aarre Aaltonen lahjoitti kipsivaloskokoelmansa kotiseutuyhdistykselle vuonna 1967. Kokoelma on täydentynyt yksityisten lahjoittajien kautta valmiilla teoksilla.

Näyttelyitä Museopappilassa on pidetty vuodesta 1971 alkaen lähes vuosittain. Aaltosen veistosten ja vaihtuvien näyttelyiden lisäksi Museopappilassa on esillä vanhaa talonpoikaisesineistöä.

Museopappilassa on vuosien varrella tehty muun muassa maalaus-, salaojitus- ja pahvitustöitä sekä korjattu lattioita ja ikkunoita.

Pöytyän kotiseutuyhdistyksen perustamiskokous pidettiin 29.6.1953 ja yhdistysrekisteriin yhdistys hyväksyttiin 31.12.1953.

Yhdistyksen kahden ensimmäisen puheenjohtajan toimikaudet olivat varsin pitkiä, Anton V. Aimosen 24 vuotta ja Mikko Raatikaisen 18 vuotta. Myös nykyistä edellinen puheenjohtaja, Timo Kiertonen, toimi pestissään 10 vuotta. Anu Riikka Terhon puheenjohtajakausi alkoi vuonna 2018.

Niin ikään lähes kaikkien sihteereiden toimikaudet ovat olleet pitkiä: Aino Mäen ja Ulla Jalosen 15 vuotta ja Markku Kaurilan 18 vuotta. Pertti Mäki-Uotila on toiminut sihteerinä vuodesta 2006 alkaen.