Kevätviljojen satonäkymä on heikko – Sateet ovat kiertäneet Ilkka ja Johanna Mäkitalon vainiot

0
Ilkka ja Johanna Mäkitalo ovat viljelleet Ilkan kotitilaa ja kasvattaneet sikoja kohta viisi vuotta. Kuvan pellolla kasvaa kevätohraa.

KOSKI. Kranintien varrella maata viljelevät Ilkka sekä Johanna Mäkitalo kertovat kasvukauden näyttäneen otolliselta lähes juhannukseen saakka.

– Vapun tienoon sateet ja niitä seurannut viileä keli kantoivat pitkälle. 21.6. ajoin pelloille lisätyppeä ja vielä silloin maassa oli selvästi kosteutta. Sen jälkeen tulleet helteet kärvistivät maan ja saivat kasvustojen sivuversot nuupahtamaan, Ilkka Mäkitalo kertoo.

Toukokuussa tehtyjen kylvöjen jälkeen Mäkitalojen pelloille on satanut vasta vähän yli 50 millimetriä, kun yleensä pelkkä kesäkuun sadekertymä on 60 millimetrin luokkaa.

Heikkojen kasvustojen lannoittaminen saattaisi olla kannattavaa, mikäli sadetta riittäisi sulattamaan ravinteet juurille. Satomäärää se ei nostaisi, mutta sadon laatu voisi parantua.

– Täytyy olla tyytyväinen, mikäli kevätviljoista saadaan edes puolet siitä mitä normaalisti, Ilkka Mäkitalo tuumaa.

Syysvehnä on kasvanut hyvin

Vaikka kevätviljojen sato jäänee heikoksi niin laadullisesti kuin määrällisestikin, syysvehnän tilanne näyttää Mäkitalojen mukaan hyvältä.

Pelloiltaan korjaamansa vehnä-, ohra-, kaura- ja hernesadon pariskunta käyttää sikojen kasvattamiseen. Heidän tilansa tuotto on noin 250 000 kiloa lihaa vuodessa ja lisäksi välitykseen menee vähän alle 1 000 porsasta. Viljaa eläimet syövät vajaa miljoona kiloa vuodessa.

– Aivan kaikkea omassa sikalassa tarvittavaa ravintoa emme pysty tuottamaan itse. Ostopuoli on koko ajan auki, mutta juuri tällä hetkellä oikein kukaan ei tahdo myydä, Ilkka Mäkitalo sanoo.

Mieluiten hän ostaisi viimevuotista viljaa, joka on laadullisesti hyvää. Ukrainan sodan myötä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden hinnat nousivat reippaasti, mikä on saanut viljelijät käyttämään niitä entistä harkitummin. Kun vielä sateitakin on ollut vähän, lopputulemana on monin paikoin kevyttä viljaa.

Mäkitalojen tilan liiketoiminnallinen kokonaisuus on melko hyvin tasapainossa. Sianlihan tuottajahinta kohosi vuosi sitten yli kahden euron, se kävi 2,25 eurossa ja on tällä hetkellä 2,17 euroa. Runsaasti investoineella tilalla on kuitenkin elettävä maltillisesti, sillä korot ovat nousseet tuntuvasti.

Sama tilanne koko maakunnassa

Liedon kaupungin palveluksessa työskentelevä maaseutupäällikkö Ulla Nummila toteaa koko Varsinais-Suomen satotilanteen olevan lähes samankaltainen kuin Mäkitaloilla Koskella.

– Kevätviljoista ei ole odotettavissa paljonkaan satoa. On sellaisia peltoja, joilta ei saada mitään. Onneksi syysviljakasvustot näyttävät monin paikoin hyviltä, Nummila kiteyttää.

Paikkakohtaisia eroja on hänen mukaansa jonkin verran, mutta huippusatoa ei tiettävästi saada mistään.


Hyvin hoidettu tila innosti jatkamaan

Ilkka, 28, ja Johanna, 29, Mäkitalo kävivät jatkamaan Ilkan vanhempien, Martti ja Hannele Mäkitalon, työtä maanviljelijöinä sekä sikojen kasvattajina neljä ja puoli vuotta sitten. Ilkka Mäkitalo kertoo päättäneensä jo lapsena, että hän ryhtyy joko kaivinkoneen kuljettajaksi tai viljelijäksi. Kun sukupolvenvaihdoksen aika koitti, päätös oli helppo lyödä lukkoon.

– Vanhempani ovat kehittäneet sekä rakentaneet tilaa uutterasti ja he ovat pitäneet paikat hyvässä kunnossa. Siitä oli hyvä edetä, Ilkka Mäkitalo toteaa.

Hän ja puolisonsa Johanna Mäkitalo jatkoivat tilan liiketoimintaa kasvattavia investointeja tekemällä sikalaan merkittävän laajennuksen ja remontoimalla sikalan niin sanotun vanhan puolen. Urakka valmistui viime vuonna.

Mäkitalot luottavat tilansa pärjäävän vastedeskin, kunhan he pitävät järjen päässä ja taskulaskimen kädessä. Erityisen suuressa arvossa Mäkitalot pitävät työntekijäänsä, jota ilman sikalan hoitaminen kävisi helposti liian raskaaksi. Myös Martti ja Hannele Mäkitalo ovat nuoren isäntäparin apuna.