Koulutietä ei tarvitse harjata

0

Vuosituhannen alussa alettiin puhua curling-vanhemmuudesta. Termillä tarkoitettiin kasvatustapaa, missä vanhemmat pyrkivät suojaamaan lasta kaikilta mahdollisilta pettymyksiltä, siis harjaamaan ikävät asiat pois lapsen tieltä. Jos harjaa käytetään kovin ahkerasti, tuloksena on aikuisia, jotka eivät kestä elämää ja sen pettymyksiä. Aivan varmaa on, että pettymyksiä tulee elämän varrella.

Koulussa curling-vanhemmuus näkyy muun muassa siten, että vanhemmat saattavat reagoida hyvinkin kärkkäästi, jos lapsen saamat arvosanat eivät tyydytä. Opettajien työtaakkaa on monin tavoin lisännyt, että moni vanhempi ajattelee lapsen olevan enemmänkin asiakas kuin oppilas. Asiaa ei helpota, että keskusteluilmapiiri on kaikkialla yhteiskunnassa kiristynyt.

Pitäisi muistaa, että koulu on kasvamista varten. Kasvamiseen kuuluvat pettymykset ja epäonnistumiset. Harva asia kuitenkaan tuntuu niin mukavalta kuin epäonnistumisen jälkeinen onnistuminen. Elämän matossa saa olla kaikenlaisia värejä, jotta kirkkaat erottuvat harmaista.

Oppimistulokset ovat Suomessa heikkentyneet ja koulujen ongelmista puhutaan muutenkin paljon. Osa ongelmista on itse tehtyjä kuten ilmiöoppimisen liiallinen korostaminen. Osa ongelmista johtuu kuitenkin siitä, että koulu heijastaa yhteiskunnan ilmapiiriä. Se on koventunut ja pahoinvointi lisääntynyt. Kaikesta huolimatta oppivelvollisuusikäisellä on edelleen paljon syitä astua iloisena koulutielle. Harvassa maassa koululaitos on niin laadukas, tasa-arvoinen ja oppilasta kuunteleva kuin Suomessa.