Himperin hinnat

0

Entisellä asuinpaikkakunnallani Riihimäellä eli takavuosina hieman ilkikurinen sanonta “Himperin hinnat, Paloheimon palkat, kirjapainon työajat”. Kaikki kolme olivat kaiketi enemmän tai vähemmän “kohdallaan”.

Himbergin Toivo piti perinteikästä autoliikettä. Monitoimiyritys Paloheimo pyöritti sahaa, parkettitehdasta, kalustevalmistusta ynnä muuta jalostusta. Kirjapaino painoi päätyökseen sanomalehtiä yömyöhään ja tarvittaessa joskus jopa aamutuimaan.

Suutarin poika, autokauppias Toivo “Topi” Himberg aloitti ansiokkaan liikemiesuransa kulkukauppiaana, kuten sittemmin toinenkin Topi, huonekalukauppias Sukari.

Himberg toimi vuosikymmenet Datsunin/Nissanin jälleenmyyjänä Riihimäellä. Myöhemmin kuvioihin pörähti myös Subaru.

Himbergin Topi vakuutti, ettei kauppaa suinkaan käyty suurilla voitoilla, vaan pienillä välirahoilla.

Maltillisen kokoinen autoliike seisoi kaupungin keskustan kupeessa niin kuin autokaupoilla vielä tuolloin oli tapana olla. Massiiviset peltomyymälät tekivät 1980-luvulla vasta varovaista tuloaan.

Himbergin kauppiaskyvyt huomioitiin laajemminkin, sillä hän sai aikanaan talousneuvoksen arvonimen.

Autoliike Himberg pisti ovensa säppiin vuonna 2010, kun maahantuojien vaatimukset alkoivat kauppiaan mielestä mennä yli äyräiden.

Toimelias liikemies jatkoi silti työntekoa kiinteistöbisnesten parissa vielä yhdeksänkymppisenä.

Kiinteistöihin ja muihin sijoituksiin on tänä päivänä keskittynyt myös perheyhtiö H.G. Paloheimo Oy, jonka pääkonttori seisoo Riihimäen rautatieasemaa vastapäätä idyllisessä puutalossa.

Enimmillään melkein 1200 ihmistä työllistäneet teolliset toiminnot Paloheimo on myynyt. 1800-luvulla alkanutta sahaustoimintaa Riihimäellä jatkaa toinen hämäläinen perheyhtiö, Versowood.

Paloheimo-yhtiöt henkilöityi viime vuosituhannen lopulla varatuomari Arvi Paloheimoon, jota on luonnehdittu humanistiksi liikemiehen kuosissa. Liiketoiminta oli varatuomarille muutakin kuin pelkkää rahan takomista.

Riihimäellä oli aikoina entisinä myös vahva linkki Pöytyälle. Kaupunginjohtajana toimi pöytyäläissyntyinen sotaveteraani, diplomi-insinööri Pentti Vuorinen. Römeä-ääninen ja määrätietoinen Vuorinen oli kaupungin leivissä 1962–1984. Keuhkosyöpä kaatoi kovan tupakkamiehen.

Toinen kaupungin Vuorisista oli diplomikauppias Taisto Vuorinen, joka myi ”Riksussa” ruokaa yli 50 vuotta. Rusetti oli Somerniemen toisen suuren pojan tavaramerkki niin pitkään kuin kauppatoiminta jatkui.

Jorma Kaarto
toimittaja evp.
jtkaarto@gmail.com