AURANMAA. Kuluvana vuonna alkanut ja vuoteen 2027 asti ulottuva Leader-kausi on tuonut Jokivarsikumppanien käsiteltäväksi aiempaa enemmän hakemuksia. Uusi piirre on myös se, että osa hakemuksista tulee sähköiseen Hyrrä-järjestelmään niin, ettei hakija ole etukäteen ollut yhteydessä Jokivarsikumppaneiden neuvojiin.
–Toivoisimme, että ennen hakemuksen jättämistä hakija ottaa yhteyttä minuun tai hankeasiantuntija Taina Simolaan niin korjattavaa tulee vähemmän, sanoo toiminnanjohtaja Taina Sainio.
Hakemukset käsitellään Jokivarsikumppanien hallituksessa nykyisin jaksoissa. Ensimmäinen jakso alkoi kesäkuussa ja päättyi elokuun puoleenväliin. Hallitus sai mietittäväkseen viisitoista hakemusta, mikä on kolminkertainen määrä siihen, mitä hakemuksia on aikaisemmin ollut usein käsiteltävänä. Lokukuun alkuun päättyneellä jaksolla tuli kahdeksan hakemusta lisää. Yhteenlaskettuna näiden jaksojen hakemusmäärä vastaa aikaisemmilla kausilla yhden vuoden aikana saapuneiden hakemusten määrää.
Nykyisillä kriteereillä on mahdollista hakea tukea entistä pienempiin hankkeisiin, mikä lisää hakemusten määrää.
Hyrrästä puuttuu päätöspalikka
Lopullista rahoituspäätöstä hakijat joutunevat odottamaan edelleen vähintään vuodenvaihteeseen. Hakemuksen voi jättää ja Jokivarsikumppanit voi antaa siitä oman kantansa, mutta lopullisen päätöksen tekee ely. Hyrrä-ohjelmassa ei kuitenkaan ole vielä osaa, jolla ely voisi päätöksen tehdä. Jos hakija haluaa siis edetä hankkeessa sitä ennen, se tapahtuu omalla riskillä.
Epävarmuutta lisää se, että vasta elyn virallisista päätöksistä selviää miten uusia säädöksiä sovelletaan. Esimerkiksi yritystukien investointeihin ja kehittämiseen tarkoitettujen tukien vaikutus kilpailuun on oltava ”vähäinen”. Hakemuksia on tullut paljon kokonaan uusille toimialoille, ja elyn kanta niiden kilpailutilanteeseen on vielä testaamatta.
Maatalous tukien piiriin
Silläkin on merkitystä, kuinka kilpailtu ala on.
–Voisi ajatella, että esimerkiksi kampaamot ovat niin kilpailtu ala, ettei niille voida kilpailun vääristymisen pelossa myöntää tukea, Sainio havainnollistaa.
Suurimmat muutokset edelliseen kauteen ovat uudistuneet yritystuet sekä maatalouden kokeilutuki. Kokeilutukea voi hakea esimerkiksi uusien tuotantomenetelmien ja tuotteiden kokeiluun ja markkinointikanavien testaamiseen.
Erilaisia maaseutuja
Merkittävä muutos on myös mikroyrityksille eli alle viiden henkilön yrityksille tarkoitettu energiatuki, jota voi saada ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla. Jako ei noudattele kuntarajoja. Esimerkiksi Pöytyän alueita kuuluu kolmeen eri alueeseen.
Harvaan asuttu maaseutu kattaa lähinnä Ylänettä. Ortenoja, Pihlava ja Kumila ovat ydinmaaseutua, mutta Riihikoski lasketaan jo Auran tavoin kaupungin läheiseksi maaseuduksi. Oripää, Mellilä ja Koski kuuluvat ydinmaaseutuun, mutta ydinmaaseudun ja kaupungin läheisen maaseudun raja menee keskeltä Marttilan kuntaan. Jaolla on merkitystä siinä, paljonko tukea voi saada. Mitä kauempana maaseudulla ollaan, sitä enemmän tukea voi saada.
Tukien tavoitteena on auttaa maaseudun yrityksiä ja yhdistyksiä kehittymään, mutta siinä miten kehitystä tavoitellaan, on uusia painotuksia. Esimerkiksi kestävä kehitys on kriteereissä saanut enemmän painoarvoa.