SEUTUKUNTA. Keskustanaluevaltuustoryhmä oli saanut sankan joukon Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Varhan virkahenkilöitä vastaamaan ihmisten huoliin Varhan tulevaisuudensuunnitelmista. Kovin tarkkoja vastauksia Varhan suunnitelmista ei saatu, mutta ainakin se kävi selväksi, että tulevaisuudessa palvelu on yhä useammin digi- tai etäpalvelu.
Tuoreimpien lukujen mukaan Varhan tulee löytää 270 miljoonan euron säästöt vuoden 2026 loppuun mennessä. Keskustan aluevaltuutetun Olavi Ala-Nissilän mukaan tavoite on mahdoton.
–Lisää rahaa tarvitaan. Perustuslaki lähtee siitä, että ihmisten palveluiden pitää olla yhdenvertaisia. Näillä säästöillä yhdenvertaisuus ei toteudu, Ala-Nissilä sanoi.
Kuntiakin tarvitaan
Ala-Nissilä muistutti, että vaikka sote-palvelut ovat nyt Varhalla, kunnillakin on edelleen tärkeä rooli.
–Ennaltaehkäisy säilyy kunnilla. Kuntien on tärkeä myös pitää huolta siitä, että tarjolla on riittävästi asuntoja ja kunta on vetovoimainen, jotta hoiva-alan ihmiset voivat halutessaan muuttaa kuntaan.
Hyvinvointialueen johtaja Tarmo Martikainen piti hänkin valtiovarainministeriön asettamaa säästötavoitetta erittäin kovana.
–Mahdollisuutta korottaa veroja ei ole. Säästöt ovat ainoa keino tasapainottaa talous. Uudistusten kulmakiviä ovat etäpalvelut ja liikkuvat palvelut. Vanhan mallisia lähipalveluitakin tarvitaan, sillä etäpalvelut eivät sovi kaikille, Martikainen sanoi ja muistutti, että esimerkiksi pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomessa etä- ja digipalveluja on jo nyt käytössä paljon enemmän kuin täällä.
Uuden järjestelmän rakentamista vaikeuttaa se, ettei Varsinais-Suomessa tehty vapaaehtoista valmistelua ja palvelut ovat melkoinen tilkkutäkki. Esimerkiksi potilastietojärjestelmiä on käytössä 47 erilaista.
Kolmannes pois
Varhan linjauksia siitä, missä terveyskeskus säilyy ja missä ei, odotellaan vielä. Tiloista on tarkoitus vähentää noin kolmannes. Jäljelle jäävissä tiloissa voidaan ruuhkien helpottamiseksi ottaa käyttöön esimerkiksi iltavastaanottoja. Jonkin verran tiloja on myös vajaakäytössä.
Kysymykseen siitä, aiheuttaako perustason palveluverkon harveneminen paineita erikoissairaanhoitoon, Martikainen vastasi, että on tärkeää päästä suoraan oikeaan hoitoon.
Rahan lisäksi pulaa on myös työntekijöistä, niin lääkäreistä kuin hoitajistakin. Palveluverkkoa mietittäessä on siis otettava huomioon myös se, mihin työvoimaa on mahdollista saada.
Laskusta voi neuvotella
Yleisön kysymykset koskivat muun muassa Varhan takkuilevaa laskutusta.
–90 prosenttia laskuista saadaan jo lähtemään. Jos lasku viipyy ja se on tullessaan pitkältä ajalta, maksuajasta voi neuvotella, Martikainen sanoi.
Huolta aiheutti myös palveluasumisen taso eli se, saavatko ikäihmiset hyvää hoitoa.
–Tavoitteena on yksinkertaisen palautejärjestelmän rakentaminen. Tavoitteena on luonnollisesti hyvä hoiva, sanoi Martikainen.
Digipalveluiden nykytilanteesta kysyttäessä selvisi, että Varhalla on kuntien peruja kymmenkunta erilaista etäjärjestelmää. Esimerkiksi Pöytyällä ja Aurassa käytössä oleva MunKlinikka on saanut kiitosta osakseen. Varhan omat järjestelmät ovat rakenteilla.
Keskustelussa nousi esille myös asioita, jotka eivät ole Varhan vallassa. Terveydenhoidon jakautumista työterveyshuoltoon ja julkiseen pidettiin ikäihmisten kannalta epätasa-arvoisena.
Huolta kannettiin myös siitä, että Kela-kyydit eivät ole Varhan budjetissa, mikä saattaa johtaa siihen, ettei Varhalla ole motivaatiota hillitä kuljetuskustannusten nousua, vaikka nekin maksetaan julkisista varoista.