KOSKI. Koskella suosituksi nousseessa digikahvilassa perehdyttiin viimeksi tekoälyyn. Digikahvilan vetäjä Lauri Honkala oli koonnut varsin perusteellisen paketin siitä, mikä tekoäly on ja miten sitä voi arjessa hyödyntää.
Tekoälystä pitäisi oikeastaan puhua monikossa. Kysehän on ohjelmasta ja niitä on monia. ChatGPT on ehkä tunnetuin, mutta esimerkiksi Microsoftin Bing-selaimesta löytyy tekoälyominaisuus, joka ei vaadi edes kirjautumista.
–Tekoäly vastaa osaksi sitä, että syöttäisi asian hakukoneeseen, mutta tekoälyn kanssa voi keskustella, sille voi asettaa tarkentavia kysymyksiä ja vaikkapa syöttää asiasanoja, joiden avulla ohjelma kirjoittaa tekstin kuten puheen, sähköpostin tai vaikkapa runon, Honkala havainnollisti.
Tekoäly ei varsinaisesti ole älyä, sillä itsenäisesti se ei osaa päätellä. Kaikki mitä tekoäly osaa, on sille opetettu.
–Tekoäly on parhaimmillaan mekaanisissa perusasioissa. Se on hyvä renki, mutta huono isäntä. Itse käytän tekoälyä muun muassa tekstien kääntämiseen. Tekoälyä on käytetty myös esimerkiksi kuvien tekemiseen, Honkala kertoi.
Jos kielitaito riittää, tekoälyä kannattaa käyttää englanniksi. 90 prosenttia sille opetetuista asioista on opetettu englanniksi, joten tekoäly toimii englanniksi paljon paremmin kuin suomeksi, joka sekin sujuu ehkä hämmästyttävänkin hyvin.
Honkalan esimerkkitehtävissä tekoälyllä tehtiin muun muassa matkasuunnitelma Helsinkiin ja onnittelupuhe 70–vuotiaalle. Suomen presidentit tekoäly listasi hetkessä kotipaikkoineen ja virassaolovuosineen.
Se, voiko tekoälyyn luottaa, on visainen pulma.
–Presidenttien listaus näyttäisi olevat oikein, mutta se on toinen asia, onko tieto luotettavaa. Yksi tapa on esittää sama kysymys useammalle tekoälylle ja verrata niitä keskenään. Tekoälyä voi myös ohjata käyttämään jotakin luotettavaa sivustoa, esimerkiksi jonkin ministeriön sivustoa, Honkala kertoi.
Kosken digikahvila on Digitaitoja ikääntyneille -hankeen tilaisuus. Tekoäly herätti osallistujissa monenlaisia kysymyksiä. Yksi osallistujista myönsi, että se herättää lähinnä kauhua, toinen epäili vastausten luotettavuutta. Toisaalta tekoälyyn perehtymistä varttuneemmalla iällä pidettiin tarpeellisena, jotta pysyy ajan hermolla.
Jatkoa haetaan
Digitaitoja ikääntyville -hankkeelle ollaan hakemassa jatkoa. Koskella meneillään oleva hanke on ollut suosittu ja herättänyt kiinnostusta myös Marttilassa ja Aurassa. AVI:lta on tarkoitus hakea tukea hankkeen jatkumiseksi Koskella ja samanlaisen hankkeen käynnistämiseksi Marttilassa ja Aurassa. Hanketta hallinnoitaisiin Koskelta.
Sama hanketyöntekijä jatkaisi hankkeen parissa. Nykyinen hanke päättyy vuoden lopussa. Uusi hanke olisi käynnistymässä aikaisintaan huhtikuussa. Kosken hyvinvointilautakunta on jo hyväksynyt 8500 euron määrärahan ja lähettänyt asian eteen päin kunnanhallitukselle. Määrärahan avulla varmistettaisiin hankkeen jatkuminen Koskella ilman keskeytyksiä. Kunnanhallitus kuitenkin palautti asian lautakuntaan 16.10. kokoukseen uudelleen käsiteltäväksi, joten asia on kesken.
Kokoaa, mutta ei ajattele
Pikaisen testin perusteella näyttäisi siltä, ettei tekoäly ainakaan mitään kovin uutta keksi. Kysymykseen ”Miten Koski TL saisi lisää asukkaita” kone vastaa:” Hei! Koski Tl on Varsinais-Suomen maakunnassa sijaitseva kunta, jossa asuu noin 2 226 ihmistä. Kunnan väkiluku on kasvanut hieman vuosien 2010 ja 2020 välillä. Koski Tl voisi houkutella lisää asukkaita esimerkiksi tarjoamalla hyvät palvelut, kuten terveyspalvelut, koulutusmahdollisuudet ja harrastusmahdollisuudet. Kunta voisi myös panostaa matkailuun ja markkinoida alueen kauniita maisemia ja luontoa. Vastauksen lähdeviitteet viittaavat Wikipediaan.
Kysymykseen ”Miten lisätä maaseudun elinvoimaa” kone vastaa: ”Maaseudun elinvoimaa voidaan lisätä monin eri tavoin. Yksi keino on panostaa elinkeinopolitiikkaan, joka tukee yrittäjiä ja elinkeinojen kehittämistä. Tämä voi näkyä alueen elinvoimassa ja vetovoimassa. Yritysvaikutusten arviointi on yksi väline, joka auttaa punnitsemaan päätösten vaikutuksia alueen yrittäjiin, yrityksiin ja työpaikkoihin.
Toinen keino on suunnitella verkostoyhteistyötä, joka vahvistaa alueen elinvoimaa, pitovoimaa ja vetovoimaa sekä vastaa osaamisen ja osaajien riittävyyteen.
Elinvoiman käsite on laaja ja siihen liittyy useita tekijöitä kuten taloudellinen pääoma, fyysinen pääoma, luontopääoma, inhimillinen pääoma sekä sosiaalinen pääoma. Kuntien ja alueiden vetovoimaa ja elinvoimaa voidaan lisätä kuntapäätöksenteolla. Esimerkiksi lähi- ja paikallisruoan edistäminen on yksi keino lisätä alueen elinvoimaa. Lähdeviitteet johtavat Maaseudun sivistysliiton, Sitran ja Kuntaliiton sivuille.