LIETO/Tarvasjoki. Kosken Alumiinivalmisteen väki kertasi joulun alla alkusammutustaitoja Sammutinhuolto Ketosen kouluttajan Jari Mattilan opastuksella työpaikkansa pihassa Tarvasjoella.
Ensin Mattila muistutti, kuinka tärkeää on päästä sammuttamaan liekit välittömästi, pitää pää kylmänä ja muistaa perusasiat palamisesta. Vaikka tarjolla olisi paras mahdollinen alkusammutuskalusto, sen turvin ei pidä leikkiä superihmistä ja hakea vaikka lemmikkiä asunnosta, jonka katonrajassa leijuu musta savu.
– Palaminen synnyttää hajutonta, mautonta ja väritöntä häkää, joka tuuperruttaa yhdestä kunnon henkäisystä, Mattila sanoi.
Siksi esimerkiksi kerrostalopaloissa on pysyttävä asunnossa palokunnan tuloon asti eikä pidä pyrkiä rappukäytävää pitkin ulos. Palavasta huoneistosta on tietysti lähdettävä ja muistettava vetää ovi kiinni, mikä hillitsee palon hapensaantia sekä leviämistä.
Peitteellä sammuttaa ihmisenkin
Palaminen vaatii palavan materiaalin, riittävän lämpötilan sekä happea. Palo sammuu, kun jokin niistä poistetaan.
Hinta-laatusuhteeltaan parhaimmaksi sammuttimeksi Jari Mattila esittelee 10–20 euron sammutuspeitteen.
Sillä saa tukahdutettua roihahtaneen paistorasvan ja se tepsii silloinkin, jos ihmisen päällä olevat vaatteet syttyvät. Tällöin sammuttaminen aloitetaan pääpuolesta ja edetään kohti jalkoja.
Peite liehuu helposti. Niinpä alareunasta kannattaa pitää kiinni jaloilla ja peitteen yläreunaa on hyvä kietaista kätten suojaksi.
Kun liekit on kukistettu, peite jätetään palaneen kohteen ympärille, jotta palo tukahtuu varmasti.
Peitteellä saa sammutettua monia kohteita, mutta litiumakkuihin se ei aina tepsi. Ne palavat kuumalla liekillä ja voivat polttaa peitteen puhki.
Sammutuspeitettä ei tule käyttää hitsaussuojana. Hitsauskipinät lentävät siitä läpi, eikä reikiintynyt peite toimi sammutuskäytössä.
Vaahtosammutin istuu toimistoon
Jos haluaa hankkia käsisammuttimen, Jari Mattila kehottaa vertailemaan vaahto- ja jauhesammuttimien eroja.
Vesipohjainen vaahtosammutin käy lämpimiin sisätiloihin ja se sammuttaa tehokkaasti kuitumaisia materiaaleja. Vesi–vaahtosuihku ei hämärrä sammutustilanteessa näkyvyyttä ja seos on helppo siivota sammutuksen jälkeen.
Valintaa tehtäessä on syytä muistaa, että EU:n kiristyvä kemikaalilainsäädäntö tuo muutoksia vaahtosammuttimien lisäaineistukseen.
AB-vaahtosammuttimissa nesteitä koskevan B-paloluokan mahdollistavat ympäristölle haitalliset fluoritensidit, joiden käyttö tullaan kieltämään.
Nykyisten AB-vaahtosammuttimien tilalle on tulossa korvaavia fluorivapaita nestesammuttimia.
Jauhe tepsii nestepaloihin
Tavallisin julkisista tiloista löytyvä sammutin on jauhesammutin. Se sammuttaa tehokkaasti useimpia paloja, joskin jälki on sotkuista. Jauhesammuttimen käytöstä leviää hienojakoista pölyä laajalle alueelle. Sitä on vaikea siivota ja kaiken lisäksi pöly aiheuttaa korroosiota reagoidessaan normaaliin ilman kosteuteen.
Jari Mattila toteaa jauhesammuttimen olevan hyvä, jos voi tulla tarve sammuttaa neste- tai kaasupalo. Jauhesammuttimen etu on myös sen laaja käyttölämpötila, –30°C – +60°C.
Moniin verstaisiin ja pajoihin sopii hiilidioksidisammutin.
– Hiilidioksidia voi suhauttaa sähköllä toimivaan koneeseen tai laitteeseen jo siinä vaiheessa, kun tilanne vasta näyttää epäilyttävältä. Se ei vaurioita laitetta, Jari Mattila evästi.
Hiilidioksidi poistaa palosta hapen ja lisäksi se on jääkylmää. Osaavissa käsissä se sammuttaa tehokkaasti niin nesteet kuin orgaaniset aineetkin. Hiilidioksidisammuttimen haittapuoli on, että niistä tuleva kova paine voi levittää palavan paistorasvan pitkin seiniä.
Fakta: Käsisammuttimet
A-luokan käsisammuttimet soveltuvat orgaanisten aineiden paloihin, B-luokka tarkoittaa neste- ja öljypaloja, C kaasuja, D metallipaloja ja F elintarvikerasvapaloja
Laadukkaat sammuttimet ovat täytettävissä uudelleen
Myös palokatkoista, palo-ovista ja merkinnöistä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää
Sammutuskalusto ja pikapalopostit on tarkastettava määräajoin
Lähde: Sammutinhuolto Ketosen koulutusmateriaali
Alkusammutuksesta on iso hyöty
Vuonna 2020 pelastuslaitos hälytettiin 4 935 rakennuspaloon. Niistä 21 prosenttia oli sammutettu alkusammutuksella ennen kuin pelastajat ennättivät perille. Kymmenen prosenttia vuoden 2020 rakennuspaloista oli sellaisia, joissa alkusammutus rajoitti palon leviämistä merkittävästi ja esti rakennuksen tuhoutumisen.