PÖYTYÄ. Työuupumus on melko tuttua useille suomalaisille, sillä eri lähteiden mukaan lievästä työuupumuksesta kärsii noin neljännes työikäisistä. Syksyn aikana on keskusteltu erityisesti opettajien työuupumuksesta Tommi Kinnusen ja Minna Rytisalon Huokauksia luokasta -kirjan ilmestyttyä. Kirjan ovat lukeneet myös työnohjaajina ja koulumaailmassa työskentelevät Tiina Lundell ja Suvi Sillanpää. Auranmaan Viikkolehti kutsui Elisenvaaran yhtenäiskoulun ja lukion rehtorit Vili Santalan ja Ari Höyssän keskustelemaan heidän kanssaan kirjasta ja sen esiin nostamista ajatuksista.
HUOKAUKSIA LUOKASTA on kahden uupuneen opettajan kannanotto opettajien ja oppilaiden hyvinvoinnin puolesta.
–Tunnistan kirjasta joitain asioita, mutta väitettä, että hyvinvointivaltio loi pahoinvointitehtaan, en osta. Niin kokonaisvaltaisen masentavana en näe tilannetta, Höyssä sanoo.
Höyssä ja Santala tunnistavat kirjasta muun muassa opettajan työn kuormittavuuden. Höyssän näkemyksen mukaan eniten opettajia uuvuttaa uudistustahti.
–Kouluaailma monimutkaistuu ja voi tulla olo, että oma perusosaaminen ei riitä, hän sanoo toivoen opettajille työrauhaa.
Elisenvaarassa tätä onkin pyritty antamaan. Kiireisten rakennusvuosien jälkeen lukiossa pidetään nyt tietoisesti taukoa hankkeista.
Santala nostaa esiin yksilökeskeisyyden vaikutuksia työssä jaksamiseen.
–Koen tärkeänä yksilön kohtaamisen, mutta yksilön ympärillä vellova hankala byrokratia on omiaan aiheuttamaan ongelmia. Kaikenlainen kirjaaminen ja selustan turvaaminen on lisääntynyt, hän toteaa.
LUNDELL JA SILLANPÄÄ näkevät koulumaailman miniyhteiskuntana, jossa ilmenevät monet nykypäivän työelämälle yleiset ongelmat.
–Kaikki ei johdu vain koulun rakenteista vaan myös yhteiskunnan ilmiöistä, kuraattorina työskentelevä Sillanpää sanoo ja toteaa koulun olevan pieni yhteiskunta siinäkin, miten yksilöä vastuutetaan työuupumuksesta, vaikka ongelma on laajempi.
Työnohjaajina Lundell ja Sillanpää ovat pohtineet keinoja keventää opettajien työn kuormitusta. He uskovat opettajien kokeman synkkyyden taustalla olevan muun muassa kokemus siitä, ettei asioihin voi vaikuttaa.
–Tarve tulla kuulluksi ja kohdatuksi näkyy kentällä voimakkaasti, Sillanpää toteaa ja kertoo kuulleensa opettajilta toiveita omasta kuraattorista.
Höyssä korostaa työyhteisön ja vertaistuen merkitystä.
–Muutosten äärellä ei tarvitse olla yksin, hän rohkaisee keskustelemaan.
Sillanpää painottaa myös opettajan työn ”sivujuonien” merkityksellisyyttä.
–Opettajat saattavat kokea, että heidän koulutus ei vastaa tätä päivää ja että he eivät pääse opettamaan, kun rinnalla on kaikkea muuta. Esimerkiksi alakoulun opettaja saattaa tuskailla, että koko koulupäivä meni oppilaiden riitojen selvittelyyn.
Sillanpää on omassa työssään kiinnittänyt huomiota siihen, miten tärkeitä hyvät kohtaamiset opettajan kanssa ovat oppilaille.
–Siitä oppilaat kuraattorille puhuvat, että ”opettaja näki mut”.
Kaikkinensa Lundell ja Sillanpää uskovat yhteistyön lisäämisen mahdollisuuksiin.
–Pystyvyysuskoon pystyy kuitenkin vaikuttamaan, vaikka olosuhteet haastavat koko ajan, Lundell sanoo.
OPPILAIDEN keskittymisen ja tarkkaavaisuuden häiriöillä on oma osansa opettajien uupumisessa. Lundell ja Sillanpää toivovat tämän asian korjaamiseksi esimerkiksi lisää tukea koteihin.
Perheiden vaikeat tilanteet näkyvät myös koulun arjessa.
–Kun perheiden palvelut sakkaavat pahoin, se ei voi olla näkymättä luokkahuoneissa, Lundell pohtii.
Vanhempien ärhäkät yhteydenotot kouluille eivät myöskään ole tavattomia. Taustalla saattaa olla esimerkiksi erilaiset näkemykset oppilaan käyttäytymisestä ja siihen puuttumisesta.
–Opetus ja kasvatus eivät voi olla maailman silittämistä. Lapsille ei myöskään voi opettaa, että aikuiset hoitavat kaiken, Santala huomauttaa.
Sillanpää pitää yhtenä syynä opettajien ja vanhempien välisiin konflikteihin viestinnän sähköistymistä. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Wilma on vain viestinnän väline, ja korostaa aitojen kohtaamisten tärkeyttä.
HÖYSSÄ JA SANTALA ovat tyytyväisiä siihen, että Elisenvaarassa yhteydenpito vanhempiin sujuu pääsääntöisesti hyvässä hengessä. He iloitsevat myös siitä, että Elisenvaaran tapaisissa pienissä yksiköissä opettajilla on vielä mahdollisuus tuntea oppilaansa nimeltä. Kokonaiskuva koulusta ei heidän mukaansa ole niin synkkä, kuin Huokauksia luokasta -kirjassa.
–Paljon on vielä hyvää arkipäivää jäljellä ja Elisenvaarassa asiat ovat melko hyvin. Aikuiset ja lapset ovat luoneet tänne yhdessä hyvän meiningin, syksyllä yhtenäiskoulun rehtorina aloittanut Santala sanoo.
Työssä jaksamista edistäviä asioita
* Työyhteisön vertaistuki
* Ammatti-identiteetin vahvistaminen
* Avoin keskustelukulttuuri
* Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön
* Virheen tekemisen pelosta irti pääseminen
* Itsemyötätunnon ja armollisuuden lisääminen
* Hyvien asioiden muistaminen
* Mikrotauot
* Osallistuminen työnohjaukseen