KOSKI. Koskelainen musiikinopetus on varsin hyvällä tolalla. Vilpertti Salminen , Tapio Lindholm ja Hans Julla ovat kukin vähän eri ikäkauden kitaravirtuooseja, mutta kaikilla heillä on soittamisen lisäksi myös ammattina musiikin opettaminen.
–En ole itse koskaan käynyt soittotunneilla, vaan olen itseoppinut. Luokanopettajan koulutuksessa Turun OKL:ssa toki oli yhtenä erikoistumisaineena musiikki. Soittamalla oppii soittamaan, Kosken koulukeskuksessa ja Somero-opistossa musiikkia opettava Hans Julla kertoo.
Jullan työviikkoon mahtuu lisäksi harrasteryhmä, aikuismuskari ja yksityisoppilaita.
–Vaikka päivät venyvät ajoittain pitkiksi, oppilaiden innostus ja musiikista nauttiminen tekevät työstä parasta mahdollista, Julla mainitsee.
Hänen mukaansa mahdollisuudet musiikin opiskeluun ovat ajan mittaan paljon parantuneet.
–Koulutustarjontaa on nykyään paljon. Kannustan omia oppilaitani hakeutumaan opiskelemaan esimerkiksi leireille, kursseille, opistoihin ja konservatorioihin, koska pelkällä koulumusiikilla ei pääse alan jatko-opintopaikkoihin.
Rämpyttely poiki ahaa-elämyksiä
Kuten muillakin kolmikon muusikoilla, myös Hans Jullalla on innostus musiikkiin herännyt jo varhaisella iällä.
–Soittaminen on alkanut pianon pimputtamisella ja harmonin polkemisella. Noin kymmenvuotiaana kuulin Jimi Hendrixiä ja innostuin kitaran soitosta. Kehnolla akustisella tutkimusmatka se silloin alkoi ja reissu jatkuu edelleen, Julla muistelee.
Miehen nuoruusvuodet kuluivat samanhenkisten kavereiden kanssa musiikkia kuunnellen ja bändejä perustaen.
–Rämpytettiin ja koettiin ahaa-elämyksiä. Se oli treenikämpällä asumista. Soittamisen palo ajoi kaiken ohi. Kapsaek-orkesterin kanssa tuli kierrettyä koko Suomi. Upeata aikaa, jota en vaihtaisi mihinkään.
Julla tunnustautuu kaikkiruokaiseksi musiikin suhteen ja tekeekin Ox Rd. Brers -kollektiivin kanssa musiikkia laidasta laitaan.
–Kaikki käy kansanmusiikista ”mörköheviin”. Pidän lauluista, joissa on hyvä tarina ja tarkoitus. Musiikilla pystyy muuttamaan maailmaa. En kuitenkaan suostu soittamaan tai laulamaan missään tapauksessa biisejä, jotka ihannoivat esim. väkivaltaa, sotaa tai rasismia, Hans Julla sanoo.
Kotoa askelmerkit musiikkiuralle
Tapio Lindholmin innostus musiikkiin sai alkunsa jo lapsena kotoa.
–Isälläni oli tapana kuunnella levyjä kotona ja sitä kautta kiinnostuin musiikista. Kitara oli heti se soitin, jota halusin alkaa soittaa. Siihen aikaan oli tyypillistä, että aloitettiin klassisella kitaralla ja sitten jossain vaiheessa saatettiin harkita sähkökitaraa. Minua ei kuitenkaan klassinen kitara kiinnostanut, kun kotona soi Elvis ja Hurriganes. Sain sähkökitaran 12-vuotiaana ja sen jälkeen kiinnostikin pelkästään kitaransoitto. Aika nopeasti perustimme ensimmäisen bändin yläasteella ja pian notkuimmekin kaikki illat koulun musiikinluokassa soittamassa.
Lindholmin ja Vilpertti Salmisen tiet opettajan tehtäviin ovat melko yhteneväiset. Molemmat ovat suorittaneet konservatorio-opinnot Porissa ja sen jälkeen valmistuneet musiikkipedagogeiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
–Työskentelin aluksi freelance-opettajana ensin vuosia Satakunnassa, ja Koskelle muutettuani Auranmaan alueella myös useamman vuoden. Lopulta päädyin Jyväskylän ammattikorkeakouluun opiskelemaan musiikkipedagogin tutkinnon. Nykyään toimin Huittisten musiikkiopistossa sähkökitaransoiton lehtorina. Lisäksi opetan muutamaa yksityisoppilasta ja alakoulun musiikkiryhmää Koskella, Tapio Lindholm mainitsee.
Kuten kolmikosta muutkin, myös Lindholm tunnustautuu musiikkimaultaan kaikkiruokaiseksi.
–Kaikkein rakkainta on kuitenkin amerikkalainen rytmimusiikki sen monissa eri muodoissa. Blues, jazz, country ja kaikki se, mitä näistä on viimeisen sadan vuoden aikana kehittynyt. Ja on minulla myös pieni, salainen paheeni raskaampaa rockia kohtaan.
Opetustyön ohella Tapio Lindholmilla on parikin vakituisempaa bändiä, joissa hän on mukana – koskelaisduo Hanna & Henrikan bilebändi sekä 70-lukutyylistä hard rockia soittava Crossnine, jossa myös Vilpertti Salminen on mukana.
–Näiden lisäksi tulevat sitten satunnaisemmat kokoonpanot eri musiikkityyleillä.
The Rasmus innoittajana
Opettajakolmikon nuorin, Vilpertti Salminen, oli yläkoulun alettua kirjoittanut tulevaisuuden minälleen, että hänen haaveammattinsa on nimenomaan kitaransoiton opettaja. Ja juuri Tapio Lindholm oli inspiroivana voimana musiikin opiskelulle. Salmisen maantieteellinen alue opettajana on melko laaja.
–Olen päätoiminen tuntiopettaja Lounais-Hämeen musiikkiopistossa. Opetuspisteet ovat Forssassa, Koskella ja Somerolla. Lisäksi opetan Kosken alakoulun musiikkiryhmää ja on minulla muutama yksityisoppilaskin, Salminen sanoo.
Kun intohimo on kokonaisuutena musiikissa ja sen soittamisessa, antaa myös opettaminen paljon.
–Palkitsevaa on se, kun oppilaat oppivat ja oivaltavat näitä asioita ja aidosti innostuvat. Haastavaa on välillä tosin löytää oikeat metodit, että miten oppilaan saisi oppimaan ja innostumaan. Se vaatii mielikuvitusta.
Hyvin nuorena on Salmisenkin innostus musiikkiin saanut alkunsa.
–Kotona on aina soinut kitaravetoinen musiikki. 8-vuotiaana The Rasmuksen tuoreen Into-levyn kuuleminen taisi kuitenkin olla kipinä sille, että halusin ”rocktähdeksi”. Samoihin aikoihin ilmoitin, että haluan soittaa kitaraa. Ja sillä tiellä ollaan, Vilpertti Salminen muistelee.
Salmisella oli peruskouluvuosina innostavia musiikinopettajia, joista Hans Julla on ollut yksi. Heidän kauttaan Salminen pääsi mukaan erilaisiin musiikkiprojekteihin.
–Yksi tärkeimmistä oli se, kun perustimme yläkouluaikana hevibändi Kodittomat. Se oli suurin motivaattorini ja tietysti pääsin samalla näkemään, millaista siellä musiikkikentällä oikeasti on. Vaikka itselläni onkin hevitausta, niin tykkään soitella ja tutkia myös pop-, jazz-, blues-, country- ja tanssimusiikkia. Eli kaikki kitaravetoinen musiikki yleensä uppoaa. En usko, että on musiikkityyliä, jota en suostuisi soittamaan.
Raskaamman rockin lisäksi laulava kitaristi tekee trubaduurikeikkoja, sekä soittaa opiskeluaikana perustetussa bilebändissä. Tuurauskeikat esim. tanssimusiikkibändeissä ja muissa bilebändeissä ovat myös tuttuja.
Juha Lahti