Kunnallisalan kehittämissäätiön edustajat sekä Yleisradion vaaliasiantuntijat ennustavat presidentinvaalien äänestysprosentin nousevan toisella kierroksella 75 tuntumaan eli historiallisen korkeaksi. Viime kerralla 2018 äänestysprosentti oli toisella kierroksella 69,9 ja 2012 se oli 68,9.
Paikallistasolta tarkastellen ennuste on häkellyttävä, kun sitä vertaa kuntavaaleihin. Esimerkiksi Pöytyällä kuntavaalien äänestysprosentti oli viimeksi 57,6 ja koko maassa ainoastaan 55,1. Kuntapolitiikkaan valittavilla on kuitenkin paljon suurempi vaikutusvalta kansalaisten arkeen kuin presidentillä.
Tämänhetkisen äänestysinnon väitetään johtuvan tiukasta henkilöasetelmasta sekä vaikeasta maailmanpoliittisesta tilanteesta, mutta taustalla vaikuttaa myös pidempi kehityskulku. Kansa kaivannee selvät sävelet tarjoavaa arvojohtajaa, joka taitaa ulkosuhteet ja laittaa puheissaan luun kurkkuun vaihtoehdottomalta tuntuvalle kotimaan yhteiskuntapolitiikalle.
Huoltoasemien baareissa kaihotaan yhä 1960-luvulla syntyneitä poliittisia ihanteita tasa-arvosta sekä tuloerojen supistamisesta ja samalla harmitellaan 1990-luvun lamaa sekä globalisaatiota, joiden myötä ryhdyttiin vaalimaan kansainvälistä kilpailukykyä.
Keskeisenä ajatuksena on ollut, että kilpailukyvyn saavuttaminen mahdollistaa useimpien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisen.
Keskeisenä ajatuksena on ollut, että kilpailukyvyn saavuttaminen mahdollistaa useimpien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisen.
Niin ei selvästikään ole käynyt ja maailmanpolitiikka on taas murroskohdassa. Tähän tilanteeseen Suomi tarvitsee osaavan presidentin, mutta muistetaanpa pitää myös paikalliset päätöksentekokoneistot vireessä.