Nimpparisankari: Kosken johtava ympäristönsuojelutarkastaja Helinä Mäkelä on usein helähtelevän hyvällä tuulella

0
Helinä Mäkelä antoi nimpparihaastattelun työpaikallaan Kosken kunnantalolla. Nimipäivänään hän aikoo tarjota työkavereilleen pullakahvit.
Helinä Mäkelä antoi nimpparihaastattelun työpaikallaan Kosken kunnantalolla. Nimipäivänään hän aikoo tarjota työkavereilleen pullakahvit.

KOSKI. Runoilija Karl Gustaf Larsonin (1873–1948) eli Larin-Kyöstin runoteos Kuisma ja Helinä vaikutti siihen, että Kosken kunnan johtavan ympäristönsuojelutarkastajan etunimi on Helinä. Kyseessä oli suosittu teos, joka innoitti tekemään elokuviakin. Se oli kuvaus kasakkajoukon majoittumisesta hämäläiseen taloon ja sitä seuranneesta kolmiodraamasta.

– Olen vanhempieni ainoa lapsi ja tyttönimeltäni Kuisma. Isäni oli aikanaan tuumannut, että jos hän joskus saa tyttären, lapsesta tulee Helinä. Häntä kun oli kiusoiteltu, että Kuisma on, mutta missä on Helinä, Helinä Mäkelä kertoo.

Ala-asteaikana Aurassa nimi tuntui Helinästä liian erikoiselta verrattuna Kateihin ja Marjoihin. Ennestään tuntemattomat opettajatkin kutsuivat häntä tämän tästä väärin – Elinaksi tai Helenaksi. Erilaisuuden tuntua lisäsi se, että Helinän vanhemmat olivat iäkkäämpiä kuin luokkatoverien isät ja äidit.

– He olivat nelikymppisiä saadessaan minut. Nykyäänhän se on ihan normaalia, mutta 70-luvulla asia oli toisin, Helinä muistaa.

Isä ja äiti innostivat opiskelemaan

Vanhempiaan Helinä Mäkelä kiittää, että he kannustivat opiskelemaan. Isä Kuisma oli evakko Karjalan kannakselta, Kuolemajärveltä. Hänen uurastuksensa oppikoulussa oli katkennut sodan syttymiseen.

Äiti Kuisma oli puolestaan suuresta jalasjärveläisestä perheestä, jossa ei ollut mahdollisuuksia kouluttaa lapsia.

Vanhempiensa rohkaisemana Helinä päätyi Lappeenrannan teknilliseen korkeakouluun. Hänestä piti tulla yliopistotutkija, mutta korkeakoulussa käyneiden virolaistutkijoiden ponnistelu neuvostoaikaisten ympäristötuhojen siivoamiseksi innosti erikoistumaan ympäristöasioihin.

Alkuperä joko kreikasta tai äänestä

Lempinimiltä Helinä Mäkelä on välttynyt. Lapsena niiden puute harmitti, mutta iän karttuessa Helinä on alkanut tuntua sopivan erottuvalta. Jopa niin hyvältä, että Helinä antoi etunimensä periytyä yhdelle kolmesta lapsestaan.

– Se on vanhemman tyttäreni toisena nimenä.

Helinän sanotaan olevan suomalainen muoto kreikkalaisesta loistavaa tarkoittavasta nimestä Helena. Toisaalta sen taustalla saattaa olla helisevää ääntä merkitsevä sana. Almanakkaan Helinä otettiin vuonna 1929.

Vertaus ääneen on Helinä Mäkelän mielestä hieno ja jossain määrin omalle kohdalle osuva. Hän tuumaa olevansa suurimman osan ajasta hyvällä tuulella, mistä voi joskus syntyä iloista helinää.

Helin, Heljän, Helinän ja Helyn nimipäivää vietetään tiistaina 20.2. Auranmaan Viikkolehti esittelee kerran kuussa nimpparisankarin ja kertoo hänen nimensä taustoista.