Kotonakin on syötävä. Aivotoiminta ja kasvu tarvitsevat jo perusaineenvaihduntaan eli -toimintaansa paljon energiaa.
Kodin malli vaikuttaa jälkeläisten ruokauteliaisuuteen ja ravintoasenteisiin. Myös monesta tuutista näkyvällä yhdysvaltalaisella kliseisellä asenteella kouluruokaa vastaan on näkyvät vaikutuksensa: kouluruokaa ”kuuluu” pitää huonona.
Yhtä ainoaa oikeaa hyvän aterian määritelmää ei ole, paitsi että vain syöty ateria ravitsee. Siitäkään ei ole epäselvyyttä, että ultraprosessoitu ruoka on jatkuvasti syötynä vahingollista elimistölle.
Ruoka on makuasia, mutta myös terveysasia. Ruoka tuo iloa ja yhteisen aterian äärelle kokoontuminen tekee meille, sosiaalisille olennoille, atavistista mielihyvää.
Seitsemännen luokan kotitalouden tunnit innostavat teinejä leipomaan ja kokkaamaan myös kotona. Kannattaa kannustaa. Monella on myös kokemusta viisivuotiaista, jotka ovat ihmisistä ehkä innokkaimpia oppimaan uutta ja tekemään hommia. Silloin kannattaa tehdä yhdessä.
Arkiruokaa-juttusarja (s.8) nostaa esille helppoja ja herkullisia ruokia, joiden valmistaminen onnistuu, vaikka olisi asialla ensi kertaa.
Joka toinen viikko julkaisemme arkiruokareseptin ja ruokamietteitä sen ympäriltä. Juttusarjassa vieraillaan tavallisten kotikokkaajien luona ja kerrotaan miten taloudessa on ratkaistu arjen ruokahuolto ja mitä arkena syödään.
Haluamme olla terveitä ja voida hyvin. Se lähtee muun muassa arjesta ja ruuasta.