Keihäskosken Martat hyvän asialla jo 110 vuotta

0
Elise Niittymaa esittelee Keihäskosken Marttojen kalenteriliinaa eli leivinliinaa.

YLÄNE. Yksi Suomen suurimmista marttayhdistyksistä, Keihäskosken Martat, täyttää 110 vuotta. Kun yhdistys perustettiin Yläneen Keihäskoskella toukokuussa 1914, maailmalla kuohui, ensimmäinen maailmansota kyti jo. Suomessa oltiin matkalla kohti itsenäistymistä. Aika aktivoi valppauteen ja Martat oli hetkessä kiinni – uudistusmielinen ja moderni.
–Tuntuu hämmästyttävältä miten moderneja aiheita on ollut jo alussa. Vuonna 1920 on ollut luento vegetarismista ja eläinsuojelutyöstä ja perehdyttiin raakaravintoon, kertoo Elisa Niittymaa.

Niittymaa on koonnut arkistoista ja haastatteluista historiikin, joka julkaistaan netissä tänä vuonna, osana Tourulan–Keihäskosken kylien historiakokonaisuutta.

Keihäskosken Martoissa on noin 90 jäsentä. Määrä on suuri, kun ottaa huomion kulmakunnan pienen koon. Mikä on keihäskoskelaisten salaisuus?
– Toimintasuunnitelman monipuolisuus ja runsaus. Hyvin järjestetyt tapahtumat, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Satu Rintala. Hän on käynyt kertomassa Keihäskosken Marttojen toiminnasta muualla maassa.
– Haluamme olla ja olemme yhteisöllinen tekijä täällä. Teemme paikallisesti hyviä asioita, yhteiseksi hyväksi.

Yhteinen hyvä on ulottunut myös laajemmalle. Sotien aikana Keihäskosken Martat avusti suomussalmelaisen Maria Romppasen monilapsista perhettä. Ruoka- ja vaateavun lisäksi perheen lapsille lähetettiin joulupaketteja. Lähetyksiin paketoitiin itse neulottuja, ommeltuja ja leivottuja tuotteita.

Uudistushenkisyys on Martta-ydin

Martat on arvostettu jokanaisen ja -miehen järjestö, mutta kärsii vanhanaikaisuusimagosta. Se harmittaa Elisa Niittymaata, koska Martat ei ole perinneyhdistys.
– Päinvastoin, olemme kiinnostuneita uusista tuulista, toiminta on ajassa kiinni ja se näkyy toimintasuunnitelmissa, Niittymaa sanoo.
– Eikä Martta ole sellainen mielikuvien kaikenosaaja. Yksi osaa yhtä ja toinen toista.

Yksi väärän mielikuvan syy saattaa olla sininen marttapuku. Kaulaan asti napitettu, ruudullinen leninki esiliinoineen ei kuvasta modernin ihmisen aktiivisuutta, mitä Martta-toiminta on.
– Julkikuva voisi olla rennompi, Niittymaa pohtii.
– Ja jos nuttura on, se ei ole kireällä.

Miesten ja naisten Martat

Juhlavuoden tapahtumia on joka lähtöön. On kotijuustokurssi, eräretkipäivä, käsityökahvila, torikahvila, lavatanssit ja vappuna munkkeja ja simaa. Päiväkotien pihoihin istutetaan talkoilla kukkia. Haastattelupäivänä poliisin pitämää luentoa erilaisista huijauksista saapui kuulemaan nelisenkymmentä miestä ja naista.

Niin se meni myös 110 vuotta sitten. Perustamiskokoukseen Hilda Rekolan taloon tuli 24 naista ja neljä miestä. Etäimmältä tulleita lähtivät puolisot hevoskärryineen kyytimään. Aikana ennen telefooneja kokoonnuttiin mielellään kuulumisten ja yleisen seuranpidon takia, ja uusi oppi ja tieto kelpasi miehillekin.

Keihäskosken Marttojen juhlavuoden tavoitteena on saada 110 jäsentä. Vielä muutama puuttuu. Niittymaa vinkkaa, että uusi jäsen osallistuu juhlavuoden arvontaan ja saa liittymisen kunniaksi erinomaisen Martta-ämpärin.

Ohjelmassa: torvisoittoa

Yhteistyö ja talkoot ovat voimaa. Marttojen yhteistyökumppaneina ovat olleet mm. pienviljelijäyhdistys, seurakunta ja koulut.

Erityisesti kansakoulunopettajat Anna-Liisa Pitkänen, Alli Kivikari ja Mandi Sjöblom olivat 100 vuotta sitten erittäin aktiivisia. Opettajat järjestivät ohjelmaa jatkuvalla syötöllä ja koululla järjestettiin äitienpäiväjuhlia, yhdessä Marttojen kanssa. Koululaiset lausuivat, esittivät näytelmiä ja lauloivat.

Mutta Martoissa torvisoittoa ei ole kuultu aikoihin. Alkuvuosina oli toisin. Kun Keihäskosken Martat kokoontuivat 1910-luvulla Rekolassa, tilaisuuksien ohjelmaan saatiin kuin luonnostaan musikaalisen isännän Kustaa Rekolan perustaman Yläneen torvisoittokunnan esittämää puhallinmusiikkia.

Yhteistyö, varautuminen ja itsenäisyys

Marttojen kattojärjestö täyttää tänä vuonna 125 vuotta. 1890-luvulla koulua oli käynyt harva, mutta sanomalehtiä luettiin. Uusista ajatuksista tiedettiin.

Lucina Hagman ja muut aktiiviset Helsingissä tajusivat, että naisten kautta voidaan edistää itsenäisyys- ja isänmaallisuusajatuksia, mutta osana Venäjän suuriruhtinaskuntaa ja ankaran venäläistämiskauden aikana se oli tulenarkaa. Oli erittäin tärkeää vahvistaa aineellisesti ja psykologisesti Suomea itärajalla, Karjalassa, jonka puolesta pelättiin.

Oli toimittava varovasti ja neutraalisti. Perustettiin Martat. Toiminnan lähtökohta oli kotien arjen helpottaminen, mutta ´maahenki´ ja isänmaalliset ajatukset leivottiin sen sisään. Sellaista yhdistystä ei lakkautettaisi.

Oikaisu. Toisin kuin alkuperäisessä tekstissä mainittiin, valtakunnallinen Martat-järjestö täyttää tänä vuonna 125, ei 135 vuotta. Oikaisu tehty 6.3.2024.