Mikä se on, joka vuonna 1972 astui voimaan, josta löytyi heti valuvikoja, jota lukuisia kertoja muutettiin, joka lopulta 29.6.2021 kumottiin, joka 1.1.2023 alkaen lakkasi olemasta ja jota jo viime perjantai-iltapäivänä tuli kovasti ikävä?
Se on kansanterveyslaki.
Katselen kaiholla Finlexistä löytämääni vanhaa lakitekstiä. Tuo ihmeellinen kansanterveyslaki loi Suomeen terveyskeskusjärjestelmän, jonka keskeisin tavoite oli tasa-arvo: kuntien järjestämänä perusterveydenhuolto saatiin kaikkien ulottuville asuinalueesta ja varallisuudesta riippumatta. Nyt lakiteksti alkaa kuulostaa vanhalta sadulta.
Olipa kerran maa, jossa jokaisesta kunnasta löytyi terveysasema, josta kuntalaiset saivat hoitoa vaivoihinsa. Tuota maata sanottiin pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. Sen asukkaat saattoivat ylpeänä sanoa, että ”on lottovoitto syntyä Suomeen”.
Mutta eräänä päivänä prinsessa käänsi kylkeään ja tunsi patjan alla herneen: sosiaali- ja terveyspalvelujen huomattiin turvonneen tehottomaksi möhkäleeksi, johon yhteiskunnalla ei enää ollut varaa. Alkoi vuosikausien soteuudistusähellys, joka – kuin ihmeen kaupalla – saatiin vuonna 2021 valmiiksi.
Mutta ihmeet kuuluvat satuihin. Ja tässä kirjoituksessa siirrytäänkin käden käänteessä prinsessasadusta Keisarin uusiin vaatteisiin. Sadussa keisari kuljeskelee ilkosillaan, koska luulee pukeutuneensa vaatteisiin, jotka on tehty sellaisesta kankaasta, jonka vain viisaat pystyvät näkemään.
Kunta ilman terveyskeskusta kuulostaa epätodelliselta paikalta, jota sadun tuhma noita on käynyt autioittamaan. Mutta sellaisia Varhan perjantaina julkistama sote-keskusten palveluverkkosuunnitelma meille nyt visioi. Kosken ja Oripään lisäksi myös Pyhärannasta, Maskusta ja Kustavista tulisi täysin terveysasemattomia kuntia. Niiden lisäksi terveysasema suljettaisiin myös 11:stä taajamasta, kuten Kyröstä, Yläneeltä ja Tarvasjoelta. Marttilaan ja Auraan tulisi sote-pisteet, joiden toiminnasta ei oikein vielä ota tolkkua.
Varhan perjantaina järjestämässä tiedotustilaisuudessa korostettiin, että suunnitelma on virkamiesten laatima esitys, jolla halutaan aloittaa keskustelu maakunnan tulevista palveluista. Ja rukattavaahan suunnitelmissa vielä riittää.
En usko, että kukaan löytää kaninkoloa, jota pitkin päästäisiin Ihmemaahan, mutta mitä jos kuitenkin pyrittäisiin sellaiseen todellisuuteen, jossa perusterveydenhuolto olisi jatkossakin tasapuolisesti kaikkien saatavilla asuinalueesta ja varallisuudesta riippumatta?
tuottaja
Sirpa Virtanen
sirpa.virtanen@avl.fi