AURANMAA. Piilosokkelitalon tunnistaa heti etuovelta: oviaukon kynnys on pihamaan tasalla.
Piilo- ei valesokkeli on yleinen matalan talon rakenne. Siitä innostuttiin energiansäästösyistä 1960-luvun lopulla ja niitä rakennettiin aina 1990-luvulle saakka. Matala omakoti- ja rivitalo oli moderni ja tyylikäs, ja matalaan taloon tarvittiin vähemmän runkomateriaalia, mikä alensi rakennuskustannuksia. Piilosokkeli oli lämpöteknisesti tiivis ratkaisu.
–Se arvioitiin aikanaan energiatehokkaaksi. Ajatus oli hieno, mutta ei toiminut käytännössä, sanoo salaojitusyrittäjä Samuli Vauhkonen.
Nykyään piilosokkeli tiedetään riskirakenteeksi. Riskirakenteen piilosokkelista tekee se, että rakennuksen puurakenteet ovat suoraan yhteydessä maapohjaan, ja kosteus pääsee rakenteisiin kapillaarisesti.
Siinä, missä rossipohjarakenteessa on tuulettuva alapohja eli maan pinnan ja talon alapohjan väliin jää ilmatilaa niin että sinne voi ryömiä, piilosokkelirakenteessa rakennuksen sisälattian alla on ohut eriste ja betonivalu suoraan maapohjan päällä.
Jos talossa ei ole johdettu sadevettä poispäin talosta, vaan vesi seisoo seinustalla, eikä talon rakenteita ole suojattu, kosteusvaurion riski on ilmeinen. Silloin ratkaisu on tehdä talon ympärille salaojitus.
Salaojan tehtävä on estää kosteuden, sadeveden ja maaperässä olevan kosteuden pääsy talon rakenteisiin.
Jos rakenteet eivät pääse koskaan kuivumaan, talon rakenteisiin alkaa kasvaa mikrobikasvustoja. Ja toisin päin: kun vesi ohjataan pois, eikä se jää seisomaan perustusten juurelle, perustukset pysyvät kuivina.
–Salaojitus on yhtä tärkeä talon rakenteiden suojaamisessa kuin talon katto, sanoo Vauhkonen.
Vauhkonen lisää, että myös tontin on kallistuttava pois päin rakennuksen seinistä.
–Näin lopputuloksena on, että rakenteet pysyvät kuivina ja talo terveenä. Asumismukavuus paranee. Lisäksi asunnon myyntiarvo paranee, sillä hyvin tehty salaojitus parantaa kiinteistön arvoa, Vauhkonen huomauttaa.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on rakennettu vuosien 1960–1989 aikana runsaat puoli miljoonaa pientaloa. Rakennustarkkailija-blogia kirjoittava rakennusalan ammattilainen Kauko Tulla on laskenut, että 1960-luvun taloista on valesokkeli noin 15 prosentissa, 1970-luvun taloista 40 prosentissa ja 1980-luvun taloista 30 prosentissa. Näin ollen kokonaismäärä on noin 169 000 pientaloa.
Vanhat salaojitukset ovat usein puutteellisia. Hienojakoinen maa-aines on voinut tukkia putket tai kallistus on ollut riittämätön. Talojen perustusten alle ja salaojituksiin on käytetty sekalaista maa-ainesta – jotain mikä on ollut tontilla valmiina ja saatavilla. Hienojakoinen maa-aines sitoo itseensä vettä, ja sora päästää veden siilautumaan läpi.
Samuli Vauhkonen kertoo, että salaojituksia tehdään nyt todella paljon ja taloa pyydetään katsomaan.
–Toiset panikoivat ja hermostuvat. Tilanne saattaa tuntua pahalta. Kaikki eivät suostu myöntämään talon vahingoittunuttakaan tilaa.
Salaojituksen hintaan vaikuttaa muun muassa kaivuun syvyys ja kaivumatka. Perustuksista riippuen kaivinkone kauhoo 50–300 sentin syvyyteen. Kaivumatkan pituus on sama kuin rakennuksen ympärysmitta.
Valesokkelirakenne ei välttämättä ole vaurioitunut. Vaikka kodissa olisikin riskirakenteita tai puutteellinen salaojitus, perustukset voivat olla täysin kuivat ja terveet, jos maaperän olosuhteet ovat muutoin suotuisat. Tämän saa selville muun muassa kunnollisella ja ammattitaitoisella kuntotarkastuksella.
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander sanoo, että remontin tarpeen arviointia ei ole hyvä ottaa remontin tekijältä.
–Luotettavia kuntotarkastuksen tekijöitä on, esimerkiksi Suomen talotarkastus ja Raksystems, jotka tekevät tarkastuksen lisäksi mahdolliset korjaussuunnitelmat, Silander sanoo.
Tällä hetkellä talon kuntotarkastuksen voi tehdä kuka tahansa. Omakotiliitto on Silanderin mukaan ajamassa asiaan muutosta eli kuntotarkastajalle pätevyysvaatimuksia.
FAKTA
Näin tunnistat piilo- eli valesokkelin
Oviaukon kynnys on selvästi alempana kuin talon betonisokkelin yläpinta.
Rakennuksen lattiapinta on maanpinnan tasolla tai jopa alapuolella.
Valesokkeli on yleinen rakenne 1960–1990-luvuilla rakennetuissa omakoti- ja rivitaloissa.
Näin tunnistat salaojituksen tarpeen
Sokkelimaalissa on värimuutoksia ja maalin hilseilyä. Maalissa on kalkkijuovia. Ne ovat merkkejä, että salaojitusta ei ole tai se ei toimi.
Jos talon ympärillä seisoo vesi eli on lammikoita, eikä talon kulmissa ei ole kaivoja, on salaojituksen tarve ilmeinen.
FAKTA
Nykymääräysten mukainen salaojitus:
oikeaan korkeuteen asennetut, laadukkaat salaojaputket
kapillaarisoratäyttö
suodatinkangas
oikein asennettu patolevy
riittävä routaeristys
salaojien tarkastuskaivot
Lisäksi pihamaalla tulee huolehtia
oikeanlaisista maanpinnan kaadoista
toimivasta sadevesijärjestelmästä
salaoja- ja sadevesien johtamisesta oikein pois pihamaalta
Lähde: Vesivek
Kosteusvaurio tuoksahtaa
Pöytyän rakennustarkastaja-rakennusmestari Petri Lehtonen ei käy arvioimaan paljonko kunnassa on 1960–1980-luvun omakoti- ja rivitaloja.
–Paljon on tuona aikana rakennettu. Arkistoa plaraamalla määrä selviää, mutta valmista tilastoa ei ole.
Lehtonen sanoo, että jos ei talossa suoranaisesti mitään ongelmaa vaikuta olevan, sitä ei todennäköisesti myöskään ole. Kosteusvaurio tuoksahtaa helposti.
Lehtonen sanoo, että kun ohjaa sade- ja valumavedet poispäin sokkelittomasta rakennuksesta ja huolehtii, että rännit ovat puhtaat ja vesi kulkee kauttaaltaan rakennuksesta kauemmas poispäin, syytä hätään ei ole. Vesiä voi ohjata kouruilla ja ojituksilla.
Lehtonen toteaa, että isoissa remonteissa on aina tärkeää pyytää hinta-arvio useammalta toimijalta. Pitää tutkia vaihtoehtoja ja käydä tarjoukset huolellisesti läpi.
–Jos tuntee henkilökohtaisesti jonkun kokeneen rakennusmestarin, hänkin osaa ehkä auttaa ja neuvoa.