Petoyhdyshenkilöt saavat susihavaintoja päivittäin – Auranmaan tuoreimpia susiperheitä on Oripään lauma

0
Ari Kirjasen riistakamera tallensi susilauman Yläneellä.
Ari Kirjasen riistakamera tallensi susilauman Yläneellä.

AURANMAA. Metsästysyhdistys Tarvas ry:n petoyhdyshenkilö Tero Eskolin sekä Pöytyän Seudun Riistanhoitoyhdistys ry:n petoyhdyshenkilö Hannu Aalto saavat ilmoituksia susihavainnoista päivittäin.

Eskolin sanoo susien näyttäytyneen Tarvasjoella aiemminkin, mutta havaintomäärä räjähti loppusyksyn ja kuluvan talven aikana. Aalto on puolestaan havainnut turtumista susiasian suhteen eikä kaikkia havaintoja viitsitä enää ilmoittaa.

Suomen riistakeskuksen riistapäällikkönä Varsinais-Suomessa työskentelevä Jörgen Hermansson kannustaa sitkeyteen ja kertomaan jokaisen susihavainnon petoyhdyshenkilölle. Ilman niitä karkotus- sekä suden kaatamisen oikeuttavat poikkeusluvat jäävät saamatta.

Hermanssonin mukaan Varsinais-Suomessa on voimassa useita karkotuslupia, joista jokunen saattaa johtaa helmikuussa poikkeuslupaan. Vahinkoperusteinen poikkeuslupa voidaan myöntää tilanteessa, jossa susi vierailee pihoilla useista karkotuksista huolimatta.

Sudet ovat viime aikoina kulkeneet Tarvasjoen taajama-alueella sekä pihoilla ja paikkakunnalle on haettu karkotuslupaa. Yläneellä susi söi lokakuussa valkohäntäpeuran noin 300 metrin päässä päiväkodista, mutta siellä ei ole karkotuslupaa.

Tarvasjoella useiden laumojen edustajia

Tarvasjoen havaintosumaa selittänee paikkakunnan sijainti Auran, Mellilän ja Paimion laumojen rajamaastossa. Niistä uusimpia on Auran ja Liedon suunnalla viihtyvä lauma, joka havaittiin viime vuonna. Sen reviirin oletetaan ulottuvan pohjoisessa Pöytyän Jalkalaan ja etelässä Turun liepeille.

Mellilän lauman reviiri kattaa suuren osan Kosken kunnasta ja osan Marttilaa sekä Pöytyän Kumilaa. Paimion susien reviiri ulottuu puolestaan Sauvosta Marttilaan ja osin myös Koskelle.

Pöytyällä elävä seitsemän suden lauma viihtyy enimmäkseen Riihikosken ja Rannanmäen välissä. Hannu Aallon tietojen mukaan sen naapurina on Pöytyän Kontolanrahkalla kolmen suden lauma. Susilaumoista tuorein on Pöytyän lauman pohjoispuolelle muodostunut viiden suden Oripään lauma, joka liikkuu myös Pöytyällä.

– Tarvasjoen–Marttilan susia tavataan Kyrön liepeillä saakka, Aalto kertoo. Hän korostaa eläinten reviirirajojen perustuvan arvioihin.

Edellä mainittujen havaintojen lisäksi Pöytyällä tavataan Mynämäen sekä Vaskijärven laumoihin kuuluvia susia.

Kannan kasvu jatkunee

Luonnonvarakeskus Luken arvion mukaan Varsinais-Suomessa elää 15 susilaumaa, jotka muodostuvat alfaparista ja niiden jälkikasvusta.

Jörgen Hermansson olettaa, että Varsinais-Suomeen syntyy ensi keväänä 12–13 pentuetta eli noin 50–80 sudenpentua. Todennäköisesti muutama reviiri jää vaille jälkikasvua esimerkiksi alfaparin ikäännyttyä.

Paljonko susien määrä voi vielä kasvaa ja kuinka pieniin reviireihin ne ovat valmiita tyytymään, ovat Jörgen Hermanssonin mukaan avoimia kysymyksiä.

Varsinais-Suomen ensimmäinen susireviiri vuonna 2005 oli yli 100 000 hehtaaria ja nyt reviirin keskimääräinen koko on noin puolet siitä.

– Niin kauan kuin ravintotilanne on hyvä, reviirit voivat pienentyä, Hermansson sanoo.

Hän arvelee lakipisteen häämöttävän, sillä Varsinais-Suomen hirvieläinkantojen koko on hienoisessa laskussa.

Harventaminen antaisi tilaisuuden vaeltajille

Varsinais-Suomen susien geneettinen monimuotoisuus on vähäisempää verrattuna itäisessä Suomessa eläviin susiin.

Jörgen Hermanssonin mukaan tämä on asia, josta kansallisen tason asiantuntijat ja päättäjät käyvät vilkasta keskustelua.

– Näyttää siltä, että geneettisen monimuotoisuuden vahvistaminen voisi olla tavoite, joka mahdollistaisi Varsinais-Suomen susikannan harventamisen. Kannan harventaminen jättäisi tilaa vaeltaville ulkopuolisille susille, mikä voisi olla kannalle eduksi, Hermansson selventää.

Toiseksi keskustelua herättäväksi ja EU:n direktiivimuutosta vaativaksi aiheeksi hän toteaa kysymyksen, montako laumaa Varsinais-Suomeen mahtuu.

Susipelkoa Hermansson rauhoittelee toteamalla, etteivät Varsinais-Suomen sudet ole asettumassa taajamiin tai kehittymässä ihmissyöjiksi vaan ne juoksevat kauriiden sekä hirvien perässä.

– On kuitenkin havaittavissa, että ilman karkotustoimia tai metsästystä sudet tulevat hiljalleen lähemmäs asutusta ja ei-toivottua käyttäytymistä on entistä enemmän. Niin kauan kuin Varsinais-Suomessa on peuroja ja hirviä, meillä tulee olemaan myös susia, Hermansson kiteyttää.

Pentti Mäkitalo kuvasi susien jäljet keskiviikkona 8.1. Tarvasjoella kotitalonsa lähettyvillä. Tiettävästi liikkeellä oli viiden eläimen lauma.
Pentti Mäkitalo kuvasi susien jäljet keskiviikkona 8.1. Tarvasjoella kotitalonsa lähettyvillä. Tiettävästi liikkeellä oli viiden eläimen lauma.

Biologi selittää havaintosuman kannan kasvulla

Loppuvuodesta tarvasjokelaisten Facebook-ryhmässä julkaistiin useita kotikonnuilla kuvattuja susivideoita ja lisäksi ryhmässä kerrottiin Tarvasjoen taajamassa tehdyistä susihavainnoista.

Biologi Mika Lehto arvelee ilmiön johtuvan susikannan kasvusta, mikä väistämättä lisää havaintojen määrää.

– Toinen selittävä tekijä on, että tottumuksesta tulee nopeasti toinen luonto. Sudet ovat uteliaita, fiksuja ja levittäytyessään ne tottuvat ihmisiin, Lehto sanoo.

Hän ennustaa susien ja ihmisten hakevan tasapainoa vielä pitkään.

– Ylilyöntejä tulee toki tapahtumaan puolin ja toisin. Sudet sortuvat saalistamaan ihmiselle tärkeitä kotieläimiä ja ihmiset salametsästämään susia. Tasapainoa haetaan, vaikka sitä ei ikinä löydy, Lehto tuumaa.


FAKTA

Petoyhdyshenkilöt keräävät näkö- ja jälkihavaintoja suurpedoista

Heidän yhteystietonsa löytyvät Suomen riistakeskuksen riista.fi-sivulta

Ilmoittajaa pyydetään määrittämään laji, yksilömäärä, pentueet, kulkusuunta ja etäisyys asutukseen

Jäljistä tulee mitata etutassun leveys ja suden sekä ilveksen jäljistä myös pituus