Hankin sähköauton pari vuotta sitten. Autoa ladataan kotona, mutta pitkiä matka-ajoja varten hankin K-latauksen tägin, joka toimii kuin pankkikortti. Kännykkäsovellusten käyttöä latauksessa en hallitse.
Pitkiä matkoja suunnittelen sitten sen mukaan, missä on lähin K-lataus (aika mummomainen metodi, myönnettäköön). Systeemi on toiminut kahta poikkeusta lukuun ottamatta.
Puolitoista vuotta sitten kävimme tyttäreni kanssa Porvoossa. Menomatkalla pysähdyimme lounastauolle, jonka ajaksi kytkin auton K-lataukseen. Puolessa tunnissa akku on täynnä ja selviämme takaisin kotiin. Helppoa kuin heinänsyönti.
Palatessamme autolle huomasin, ettei lataus ollut toiminut kuin hetken. Aikataulu oli tiukka, joten – auton ehtii ladata paluumatkallakin. Kotia kohti ajettaessa havaitsin hyvän teholatinkipaikan Kehä kolmosen varrelta. Sielläpä vain oli yksi pistoke epäkunnossa. Toisessa latasi taksiaan ulkomaalaistaustainen mies, joka kertoi, että häneltä menee ladatessa vielä yli tunti.
Vastaus takasi sen, että jatkoimme suoraan seuraavalle kehätien varren K-latauspisteelle. Ilta oli jo pimentynyt, taivaalta vihmoi vettä ja tunnelma vain parani, kun huomasin, ettei mikään kyseisen kohteen pistokkeista toimi.
Lopulta oli koukattava Lohjalle asti, jotta saimme auton ladattua. Kaupat olivat jo kiinni. Istuimme seuraavan tunnin palellen pimeässä autossa.
Tammikuussa kävimme tytärten kanssa Jyväskylässä. Pakkasella akun lataus laskee lämpimiä kelejä nopeammin, joten autolla ajaa lyhyemmän matkan. Ajosuunnitelma kulki Naantalista Yläneen ja Tampereen kautta Jyväskylään ja takaisin. Saman päivän aikana.
Nokialla pysähdyimme K-lataukseen. Porvoon kokemus toistui: puolen tunnin jaloittelun jälkeen selvisi, että lataus oli toiminut vain parin minuutin ajan. Uusi lataustauko olisi tarpeen jo ennen Jyväskylää.
Tampereen pohjoispuolella lataustaukoa pidettiin vain sen verran, että ehtisimme ja pääsisimme sovittuun aikaan Jyväskylään. Paluumatkan otimme varman päälle. Latauspaussi pidettiin samassa kohteessa kuin menomatkallakin. Kaupat olivat jo kiinni, joten vietimme taas yli tunnin autossa – onneksi lämpimässä ja valaistussa parkkihallissa.
Lapseni kummastelevat edelleen, miksi käytän edelleen aina K-latausta, mutta kun se tägillä lataaminen vaan tuntuu kännykkäsovelluksia helpommalta… ja kyllä, sähköauto numero kaksi on jo hankittu.
toimittaja
Susanne Hiltunen
susanne.hiltunen@avl.fi