PÖYTYÄ/Yläne. Kalastus on hieno harrastus, joka edellyttää yleensä myös sitä, että harrastaja taitaa kalan perkuun.
Kalan tainnutus ja verestys tulee tehdä heti pyynnin jälkeen. Nopea käsittely varmistaa, ettei kala kärsi tarpeettomasti, kalan liha tulee maukkaammaksi ja kalan säilyvyys paranee.
Säilyvyyttä parantaa myös se, mitä nopeammin pyynnin jälkeen kala saadaan kylmään. Perattu, hyväkuntoinen, jäähileiden seassa säilytetty kala säilyy kahdesta päivästä viikkoon, kalafilee korkeintaan neljä päivää.
Kotona jääkaapissa kalaa ei kannata säilyttää kahta päivää enempää. Tarpeeton kalan käsittely heikentää sen säilyvyyttä.
Perattu kala voidaan fileoida, mieluiten juuri ennen kalan valmistamista. Kalalajista riippuu, miten tämä tapahtuu, mutta nyrkkisääntö on se, ettei lohesta ja siiasta poisteta nahkaa ennen fileointia.
Perkaa kala näin:
1. Likainen työ kannattaa tehdä ulkona pöydän ääressä.
2. Vedä käteesi kumihanskat tai kertakäyttökäsineet, jotta kalanhaju ei tartu lujasti sormiin.
3. Laita kalat toiseen ämpäriin ja ota toiseen ämpäriin puhdasta vettä.
4. Varustaudu terävällä puukolla.
(Jos kala on ensin suomustettava, kuten mm. siika, tartu kalaa pyrstöstä ja rapsuta suomut irti puukon terällä reippaasti vastasuomuun.)
5. Tartu kalaa päästä, käännä se ylösalaisin, katkaise kiduksia ja leukaa yhdistävä jänne.
6. Pistä puukko kidusten välistä kalan sisään ja avaa sen avulla kalan vatsa kiduksista peräsuoleen asti.
7. Työnnä käsi sisään syntyneestä railosta ja vedä sormin irti kaikki sisäelimet eli punaiset, pehmeät osat.
8. Huuhtele perattu kala puhtaassa vedessä.
Vinkki 1: Kalan päätä ei kannata peratessa irrottaa, sillä päästä on hyvä pitää kiinni fileoinnissa.
Vinkki 2: Muikku perataan ja siltä katkaistaan pää saksilla, mutta piikit jätetään kalaan.
Fileoi näin:
1. Asettele työtasolle leikkuulauta. Lisäksi kannattaa suojata pöytä vaikka sanomalehdellä.
2. Ota esille astia perkuujätteille ja astia kalan fileepaloille sekä pitkä, kapea, taipuisa fileerausveitsi, kalapiikki ja pienet pihdit ylijäämäruotojen irrottamiseksi.
3. Pidä kiinni kalan päästä, viillä veitsellä rintaevän takaa ja irrota rintaevä.
4. Käännä veitsi ja viillä niskaviillosta alkaen filee irti selkäruotoa pitkin. Käännä kala ja leikkaa vastaavalla tavalla toinen filee.
5. Leikkaa seuraavaksi kalapiikkiä apuna käyttäen kylkiruodot irti. Oikean kyljen fileetä käsitellessä veitsen liike on vetävä ja vasemman kyljen fileestä ruotoja leikattaessa veitsen liike on työntävä.
6. Pidä fileestä kiinni piikillä ja viillä nahka irti pyrstöstä alkaen. Veitsi pidetään hieman nahkaan päin kallistuneena ja sitä liikutetaan sahaavin liikkein.
7. Käännä veitsi ja viillä niskaviillosta alkaen filee irti selkäruotoa pitkin. Käännä kala ja viillä vastaavalla tavalla toinen filee irti.
8. Kun kala on kahdessa osassa, tartu kiinni lihapalan toiseen päähän kalapiikillä ja nypi vielä varovasti palaan mahdollisesti kiinni jääneet ruodot pois. Tämä vaatii tarkkuutta – tai luvassa on huutia ruokailijoilta.
Lähde: Kalatalouden keskusliitto ja Timo Aalto
Timo Aalto kalastaa siikaa, muikkua ja ahventa
PÖYTYÄ/Yläne. Yläneellä asuva Timo Aalto on ollut vuoden eläkkeellä. Innokkaalle kalastuksen harrastajalle tämä on merkinnyt aiempaa enemmän kalojen ja pyydysten parissa vietettyjä tunteja.
– Käyn Pyhäjärvellä sään salliessa eli kun tuulet ovat suotuisat. Olen kalastanut pikkupojasta asti, mutta vasta 64-vuotiaana pääsin kymppikerhoon eli pyydystin yli kymmenkiloisen vonkaleen. Sain silloin 11-kiloisen hauen, Aalto muistelee.
Eläkeläisen aamut alkavat järvellä aamukuudelta. Kalastajan pyydyksiin päätyy yleensä siikaa, muikkua ja ahventa.
– Muikkukanta on nyt huono, koska jäät lähtivät liian aikaisin. Silloin muikut kuoriutuvat liian aikaisin, jolloin ei ole vielä planktonia, mitä ne söisivät, joten kalat tuhoutuvat.
Myös siikakanta on järvessä tällä hetkellä heikko, mutta ahvenkanta sen sijaan voi Timo Aallon mukaan hyvin.
Aallolla on tarkkaa tietoa kotijärvensä kalatilanteesta, koska hän kuuluu Säkylän Pyhäjärven hoitoyhdistykseen ja Yläneen kirkonkylän osakaskuntaan.
– Siikakantaa on pyritty elvyttämään istuttamalla Pyhäjärveen kahtena peräkkäisenä vuonna siianpoikasia. Kalan kasvaminen pyyntikokoon kestää kuitenkin 5–7 vuotta. Ahven kasvaa pyyntikokoon 6–7 vuodessa. Kasvu riippuu siitä, miten paljon järvessä on sille ravinnoksi kelpaavia norsseja ja muikkuja.
Keväällä Aalto kalastaa avorysällä muikkuja. Siinä sivussa tulee myös ahventa ja siikaa. Juhannuksen jälkeen hän pyydystää verkolla ahventa ja siikaa. Elokuussa vuorossa on ravustus.
Kalaa kannetaan järvestä sekä kotiin että toimitetaan ulkopuoliselle kalanjalostusyritykselle jatkokäyttöä varten.
Itse Aalto syö kalaa noin kerran viikossa. Parasta herkkua hänelle ovat paistetut siiat ja ahvenet. Myös haukimassasta valmistetut pullat maistuvat aktiiviselle vapaa-ajan kalastajalle.
RESEPTI: Keväiset lahnapihvit
300g pakastettua Pyhäjärven lahnamassaa
2 kananmunaa
2 rkl perunasosejauhetta
1 dl korppujauhoa
1 tl suolaa
2 rkl lime- tai sitruunamehua
Sekoita aineet ja anna hetki tasaantua.
Paista voissa miedolla lämmöllä.
Herkutellaan lämpimänä.